JÄLLEEN.

Oi, uusi kevätpäivä meille koita,

Sun toivojasi jälleen maalle soita!

Elämä, itseäsi auta,

Luo auki hangen alta hauta,

Ja sinne survo ylväät

Orjuuden pylväät!

Sun voimiesi helmivirrat päästä,

Elämä, irroilleen taas yöstä, jäästä!

Taas kuohuttele voimakosket

Ja ruskottele kansan posket:

Niin tenhomiehet nosta,

Hallayöt kosta!

Niin aaltoaisi Suomen peltosarka --

Suur voima ei lie pienen vuoksi arka

Ja kypsyis ihmisyyden laiho,

Se kaikkein kansain yhteiskaiho;

Ois taivas yks ja meri,

Laiva vain eri.

25/9

Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906 · 第 374 / 453 题