Väkivalta pois maasta ja turma!
Alas veljien vaino ja surma!
Pois miekkavalta, sana soimaan!
Valo, oikeus, vapaus voimaan!
Pois ilkeä sorto ja itsekkyys,
Ruma, kunniaton, loka, kuona se on,
Jota hävetä saa
Koko kansa ja maa.
Suur ihmisyys, suur ihmisyys,
Kas siinä kansojen kestävyys!
Alas ryömijä, kerjäläishoukko!
Ylös työmiehet, kunnian joukko!
Pajat aukaiskaamme, paljat soimaan!
Kansan arvo ja ansio voimaan!
Pois tyhmyys, kunnoton typeryys!
Käsi taitamaton
Pula ainainen on,
Siitä kärsiä saa
Koko kansa ja maa.
Suur ihmisyys, suur ihmisyys
Kas siinä kansojen kestävyys.
Vihamiehemme, luottaen rautaan,
Pani oikeuskirjamme hautaan.
Meiss' eläköön, -- oi Jumal' auta! --
Laki voimallisempi kuin rauta!
Tulihehkuinen, työjalo henkevyys!
Käy soihdulla ties,
Tee työsi kuin mies,
On väistyvä yö
Ja voittava työ.
Suur ihmisyys, suur ihmisyys,
Kas siinä kansojen kestävyys.
Ole suomalais-ihminen aina,
Oma leimasi töihisi paina,
Jalo, puhdas, kirkas -- sehän voittaa,
Kevät luontomme toivoa soittaa.
Vala uusihin muotoihin entisyys!
Sinä päivin ja öin
Lain johtoisin töin
Ies päältäsi luo,
Uus aika taas tuo!
Suur ihmisyys, suur ihmisyys,
Kas siinä kansojen kestävyys.
Alas rosvojen urkkijavalta!
Ylös nousemme sorronkin alta.
Meit' uhkaa vaino! -- omatunto!
Kun valvonet, kestäähän kunto.
Tuhat tuskaakin ennenkuin kelmiys.
Mikä kehnoa on,
Pois lohjetkohon.
Mikä tervettä jää,
Sen pystyssä pää.
Suur ihmisyys, suur ihmisyys,
Kas siinä kansojen kestävyys.
Mekö loisimme valtion karjan,
Mekö teuras-valmihin sarjan?
Me työmieskansa! Työmme juuri
Maan onnen on ponsi ja muuri.
Pois rauhamme sorto ja lemmettyys!
Miss' oikeus on
Pyhä, lahjomaton,
Se Suomen on maa,
Se työn kotimaa.
Siell' ihmisyys, suur ihmisyys
On kansan voima ja kestävyys.
28/4