LEMMEN-ONNI.

Kun istut polvellani

Ja kuulet kuiskettani,

Kun painut rinnoilleni

Ja valtaat sydämeni,

Kun hehku poskillasi

Kuvastaa rakkauttasi,

Kun koko maailmani

Vavahtaa povellani, --

Niin tunnen hurmausta,

Rakkauden tenhousta,

Jot' ei voi kielet maan

Kuvailla konsanaan. --

Kuvailla voisitko

Sen, kevät-aurinko? -- --

Sen voit! sen voit! -- Kun maa

Kukoistaa, tuoksuaa,

Ja suonet mantereen

Kun sykkii säntilleen,

Kun vetten vuoltehet

Ja satakieliset

Luo yhteissäveleen,

Kun taivas maata painaa rinnoilleen

Ja koko luonto hehkuu autuuttaan --

Oi, armas, tunnet jo,

Ett' yksin aurinko

Kuvailla voipi lemmen-onnet maan.

Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906 · 第 175 / 453 题