OIKEIN, ARMAHANI.

Teet oikein, armahani,

Kun hillit kiihkoani,

Mua joskus väistyen.

Ei aina onnenhellettä,

On usein päivä pilvessä

Ja ilma itkuinen.

Yöhetken jälkeen vilvakan

Näen päivän kirkkaan koittavan,

Heleemmän, helteisen.

Niin onnemmekin maallinen

Se kautta yön ja pilvien

Käy uunna ilmoillen.

Teet oikein, armahani,

Kun hillit kiihkoani,

Välistä väistyen.

Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906 · 第 172 / 453 题