KUKKIA TALVESSA.

Ken lausui, ettei meillä

Kukoista talvimaa?

Poluilla, mäillä, jäillä

Näen kansaa kukkivaa.

Tuoll' luistimet ja sukset,

Taas täällä kelkkoja

Ja reimat innostukset

Ne raikuu ilmassa.

Voi lunta ryöppyellä,

Voi soittaa pakkanen,

Mut Suomen sydämmellä

On toivon kukkanen.

Eloa posket hohtaa

Ja silmät säihkyvät,

Täys uskallus se johtaa

Nää mielet leikkisät.

Suo talven meitä purra,

Se voimat raikastaa;

Et huoli, Suomi, surra,

Kun nuoruus kukoistaa!

23/3

Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906 · 第 149 / 453 题