SE TYTTÖ.

Hän yritti lehteä puusta,

Tuo viehkeä tyttönen.

Hän yritti lehteä kauan --

Ei käynyt se kätehen.

Min' aattelin: riemastuttaa

Voin tyttöä -- ruhjaisin

Puun lehvän ja hälle annoin.

Hän otti ja kiittikin.

Mut halp' oli hälle lehvä,

Sen lehtoset halvat vaan:

Ne leikkien maahan riipi

Ja tallasi jaloillaan.

Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906 · 第 84 / 453 题