LAPSESI.

Sun perhees ihmiskunta on,

Me kaikki lapsiasi.

Jos ken on kurja, onneton,

Se painaa tuntoasi.

Sun isänsydämmes ei sois

Yht' ainokaista luotaan pois.

Et pety tarkoituksissas,

Kuin pettyy ihmiskäsi,

Vaan sinnes jatkat keinojas

Kuin laps' on sylissäsi.

Niin meitä kanssas nousemaan

Viet kunniasta kunniaan.

Kuink' isä toisin tehdä vois?

Jos luotaan luovuttaisi,

Kuin hylkylapsen heittäis pois --

Ken häntä rakastaisi?

Ken nauttii, Herra, armostas,

Jos joukot kärsii kostoas!

Sä Isämme, me lapses myös,

Tee meitä verraksesi,

Tee suurin rakkaudentyös

Ja nosta rinnallesi!

Ilmesty meissä lihaksi,

Niin tapahtuu Sun tahtosi!

Niin työmme on sun töitäsi.

Tää maa Sun valtamaasi,

On henkemme Sun henkesi,

Maa kukkii kunniaasi.

Niin keskelläkin pauhinaa

Tää maa on meille rauhan maa.

Maa, jossa Herra, rakkaus,

Kuin päivä, lämmön valaa,

Ja totuus, pyhä valkeus

Kuin sähköliekki palaa,

Ja totuutehen rakkaus

On kuolemasta vapahdus.

Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906 · 第 42 / 453 题