Ah, jos vaan sinä oisit pois,
Niin ei mun eiämästän' ois --
Sit' aatellen jo jähmetyn
Ja sydän saapi kylmän hyyn.
Kun tuuli tuima rajumoi
Ja Puhur' uhkavirttä soi,
Sun luonasi niin lämmint' on,
Kuin paistellessa auringon.
Kuink' armast' onkaan, että saa
Povensa sinuun painaltaa!
Taas kuluu hetket, sujuu työ
Ja rinta lämpimästi lyö.
Kun iloissasi leimuat,
Niin mieltäni mun riemuitat.
Ja loistehessas' kirkastun
Ja innostuskin valtaa mun.
Sun seuraas' etsin ainiaan,
Kun kyllästyn mä maailmaan:
Muut kylmiä jos kaikki on,
Mä tiedän: lämmin lempes' on.
Se hiukankaan kun hulmuilee,
Pois huolten huolet pakenee...
Ja aatos vallattomaks' saa
Ja sydänkin se laulahtaa...
Mä vierellänsä istuen
Sit' illat katson, hyväilen...
Tää ystäväni verraton
Mun kammarini -- uuni on.