Sillä tiedolla, jonka lennätinvirkamies oli hänelle antanut, ei Asbjörn
Kragin ollut vaikeata löytää konsuli Bingin komeata taloa, vanhaa
kivitaloa edelliseltä vuosisadalta antiikkityylissä.
Hän astui suureen juhlasaliin, jossa palvelija pian otti hänet vastaan.
Ei montaakaan sekuntia sen jälkeen tuli komeasti puettu herra
sympatisine ulkomuotoineen rynnäten ulos ottaakseen vastaan hänet.
Asbjörn Krag ymmärsi, että sen täytyi olla konsulin itse. Hänen
kasvonsa olivat hetkisen suurimman yllätyksen leimaamat.
-- Ja täällä, huudahti hän lämpimästi puristaen Kragin kättä, sitä saan
sanoa nopsaksi toimitukseksi. Näyttää melkein kuin teidät olisi
lähetetty sähköteitse.
-- Melkein, vastasi Krag hymyillen, ja minä ymmärrän konsulin
sähköttäneen minulle.
-- Niin luonnollisesti; Sähkötin kaksi ja puoli tuntia sitten
Kristianian Salapoliisille. Ehkä olette tullut tänne lentokoneella.
Teitähän voi uskoa kaikesta.
-- Ei, olen ollut täällä koko päivän, selitti
kristianialaissalapoliisi. Olin vain sattumalta sähkäsanoma-asemalla ja
heti sain erään sähkösanoman päälliköltäni, joka käski minua
silmänräpäyksessä etsimään teidät.
-- Aha, vai niin. Tässä meillä onkin selitys. Mutta kaikin mokomin,
olkaa hyvä ja astukaa sisään. Täällä seisomme todellakin ja juttelemme,
joten unhotamme ettei juhlasali juuri ole oikea keskustelupaikka.
Asbjörn Krag riisui takkinsa ja hattunsa ja seurasi konsulia
erinomaisen rikkaasti ja aistikkaasti sisustetun huonerivin läpi. He
astuivat työhuoneeseen, joka oli varustettu kelvolla, vanhalla
mahongihuonekalustolla. Seiniä koristivat kirjat kauniissa ja
taiteellisissa kansissa.
Asbjörn Krag käsitti heti tulleensa kovin rikkaan miehen kotiin.
-- Uskallanko kysyä miksi olette kunnioittaneet pientä kaupunkiamme
käynnillänne? alotti konsuli istuttuaan ja sytytettyään sikarinsa. Ehkä
erehdyn otaksuessani läsnäolonne olevan jonkinlaisessa yhteydessä minun
asiani kanssa?
-- Kyllä, vastasi Asbjörn Krag, teette todellakin erehdyksen, herra
konsuli. Aina siihen asti kun nyt olen häilynyt täydellisessä
tietämättömyydessä siitä että teillä ylipäänsä olisi jotain asiaa jonka
minä voisin auttaa tutkimalla sitä.
Olen täällä pelkästään yksityisasioissa vaikka saankin tunnustaa, että
täällä oleskelemieni tuntien aikana olen tullut kosketuksi erääseen
osaan suhteista jotka ovat antaneet minulle päänvaivaa. Kaikki tämä ei
ole kuitenkaan tekemisissä teidän asianne kanssa, herra konsuli, mutta
olen kovin utelias saadakseni tietää miksi olette kutsuneet minut
tänne.
Konsuli karisti tuhkan sikaristansa ja valmistui kertomaan.
Asbjörn Krag huomasi kunnon miehen olevan hiukan neuvottomana siitä
miten hän alottaisi.
-- Ennen kaikkea pyydän saada mainita, sanoi konsuli, että olen
lähettänyt sanan teille siksi että olen kuullut niin paljon hyvää
teistä.