»Minulla on omat syyni.»
Judithin paita valui alas hänen olkapäitään, ja hän veti sen äkkiä
ylemmäksi peittääkseen itsensä. Uhmaileva ilme ilmestyi hänen
silmiinsä, kun hän vilkaisi Lindiin. Hän sammutti lampun ja hiipi
peitteen alle jättäen Lindin seisomaan hämärään valoon, joka tunkeutui
verhon läpi Lindin makuusuojan puolelta.