Suunnitellessani näitä "Kuvia ja kuvauksia Suomen historiasta" olin
ensin ajatellut voivani saada teoksen puitteihin mahtumaan
kaunokirjallista historiallista lukemista aina ruotsinvallan
loppuaikoihin saakka. Työn edistyessä huomasin kuitenkin käytettävänä
olevan ainehiston niin runsaaksi, että annettavia ajankuvia olisi
pitänyt kovin paljon puristaa kokoon, jos mieli saada ne ulottumaan
näin laajan ajan yli. Oli sentähden mielestäni parempi tyytyä
lyhyempään ajanjaksoon ja lopettaa Agricolaan. Näin teos tosin on
tullut käsittämään vain esihistoriallisen ajan, keskiajan ja
osan uutta aikaa, mutta historiallinen maistiaiskokoelma on saatu
monipuolisemmaksi ja vaihtelevammaksi. Kuinka runsas historiallinen
kaunokirjallisuutemme jo on, siitä on tämän teoksen laajuus valaiseva
näyte.
Vielä laajempi on se historiallisia aiheita käsittelevä
kaunokirjallisuus, joka alkaa Agricolasta ja kulkee nuijasodan,
kolmekymmenvuotisen sodan ja isonvihan yli vuosien 1808-9:n
tapahtumiin. Ajateltakoon vain paitse Ivaloa, Vilkunaa, Finneä y.m.
myöskin Topeliusta, Runebergia, Weckselliä, Cygnaeusta, joiden
teoksista aikakausien mukaiset otteet antaisivat varsin tyhjentävän
kuvan Suomen-kansasta historian näyttämöllä. Tuollainen vastainen
valikoima voisi helposti paisua yhtä laajaksi kuin tämä tänäinen, jos
sellainen vain osoittautuisi halutuksi. Yritykseni jatkuminen tähän
suuntaan jääköön kuitenkin riippuvaksi siitä suosiosta, mitä
historiallista kaunokirjallista lukemista harrastava yleisö osoittaa
tälle nyt valmistuneelle jaksolle.
En tietysti voi arvostella, missä määrin olen onnistunut tässä
teoksessa olevien otteiden valinnassa. Niinkuin alkusanassani huomautin
on johtolankanani ollut se, että olen pyrkinyt asettamaan
historiallisesti mahdollisimman asiallisen ja jotain aikaa tai
historiallista tapahtumaa esittävän todenmukaisen kuvauksen etusijaan
puhtaasti mielikuvituksellisen ja romanttisen rinnalla.
Otteiden valintaa tarkastaessa voidaan ehkä huomauttaa, että olen
julaissut joitain kuvauksia, jotka eivät ole suomalaisten kirjailijain
kirjoittamia. Arvelin kuitenkin, että suomalaisen lukijan, joka ei voi
alkukielellä tutustua suomalaisia tai suomensukuisia aiheita
käsitteleviin skandinavialaisiin taruihin ja kronikoihin, ehkä olisi
huvittavaa ja opettavaa saada niistäkin näytteitä tässä teoksessa.
Samasta syystä panin väliin myöskin pienen virolaisia käsittelevän
osaston.
Olin ajatellut ottaa sinne tänne mukaan ei ainoastaan puhtaasti
kaunokirjallista lukemista, vaan sen lomaan, suolaksi ja asiallisuuden
selkärangaksi, näytteitä muustakin keveämmästä mielikuvitusta
liikkeelle panevasta historiallisesta kirjallisuudesta, varsinkin
kulttuurihistorian alalta. Alkupuolella niitä olikin muutamia
sellaisia. Tilan puutteen vuoksi oli siitä suunnitelmasta kuitenkin
pakko luopua. Ikävä kyllä. Sillä on olemassa väitöskirjoihin,
tutkimuksiin ja aikakautisiin ammattijulkaisuihin hautautuneita
tiedemiesten helppotajuisia kirjoitelmia, jotka sisältöönsä ja
esitystapaansa nähden olisivat erinomaisesti sopineet ja sointuneet
tämän teoksen tarkoitukseen. Onpa varsinaisia historiallisia
asiakirjojakin, jotka, oikeaan paikkaansa asetettuina, panevat lukijan
mielikuvituksen yhtä lennokkaaseen toimintaan kuin kaunokirjallisesi
käsitellyt aiheet.
Lopuksi lämmin kiitos niille kirjailijoille, ennen muita herroille
Ivalolle ja Vilkunalle, jotka sallimalla otteiden ottamisen teoksistaan
ovat tehneet tämän kirjan syntymisen mahdolliseksi.
Helsingissä 27 p:nä maaliskuuta 1915.
_Juhani Aho_.