Rakkaat vanhemmat.
Voitte kai kuvailla mielessänne, miten iloiseksi tulin saadessani niin
monta kirjettä yhtä aikaa. Sydämestäni kiitän kaikkia, jotka tuottivat
minulle tämän ilon.
Alan jo vähitellen hiukan kotiutua täällä. Työt lisääntyvät ja
järjestyvät, niin ettei alakuloisiin ajatuksiin jää aikaa. Ehkäpä teitä
huvittaa tietää, miten aikani kuluu; tällainen on lukujärjestykseni: