Yö oli vielä aivan pimeä.
Meren rannalla seisoi koko joukko ryhmiä; kaikki hovin naiset eilisissä
iltapuvuissaan olivat saattaneet _Rendeerin_ upseereja. -- Jollei
olisi kuullut eräiden nuorten naisten itkevän, olisi uskonut olevansa
juhlassa eikä lähtöpaikalla.
Ja siellä, hiukan ennen päivän koittoa, syleilin minä viimeistä kertaa
pikku armastani.
Samaan aikaan kuin _Rendeer_ lähti suloiselta saarelta, jättivät
vaunut, jotka veivät mukanaan Rarahun ja Moe'n, Papeeten -- ja Rarahu
saattoi pitkän aikaa nähdä kookospalmujen runkojen välistä vihreiden
verhojen läpi _Rendeerin_ loittonevan sinistä äärettömyyttä
kohti -- -- --