Oceanian aurinko oli noussut yhtä säteilevänä kuin ennenkin "suloisen
Tahitin" taivaalle; ihmisten, noiden katoavien olentojen sydämen
kärsimyksillä ja ikuisella luonnolla ei ole mitään yhteistä; ne eivät
koskaan ole sen itsetiedottomien juhlien haittana.
Aamusta asti olimme me ylhäällä kumpikin ja meillä oli hyvin kiire. --
Matkavalmistukset hajoittavat usein onnellisesti niiden surun, jotka
eroavat -- ja niin kävi meillekin -- -- --
Meidän piti kääriä kokoon kalastusmatkojemme, riuttaretkiemme tulokset,
kaikki näkinkenkämme, kaikki harvinaiset korallimme, jotka minun
poissaollessani olivat kuivaneet puutarhan heinikossa ja muistuttivat
nyt suuria, hentoja ja monimutkaisia köynnöskasveja, valkeampia kuin
lumi.
Rarahu puuhaili äärimmäisen innokkaasti ja sai paljon valmiiksi,
seikka, joka ei ole niinkään tavallinen tahitilaisnaisista puhuttaessa
-- Kaikki tuo liike lievensi hänen suruaan. -- Minä tunsin kyllä, että
hänen sydämensä oli halkeamaisillaan, kun hän näki minun lähtevän; hän
oli taas entisellään ja minä sain hiukan luottamusta ja toivoa -- -- --
Meidän oli sälytettävä kokoon suuri joukko tavaroita -- suuri määrä
esineitä, joille monet ihmiset olisivat hymyilleet: Apirén guavepuiden
oksia, meidän puutarhamme puiden lehviä, palasia niiden suurten
kookospalmujen kaarnasta, jotka varjostivat majaamme. --
Monet Rarahun kuihtuneista seppeleistä, joita hän oli viime päivinä
pitänyt, muodostivat osan tavaroistani ja sananjalka- ja kukkakimput.
Rarahu lisäsi niihin vielä _reva-reva_ töyhtöjä tuoksuvastapuusta
tehdyissä laatikoissa ja hienoja olkiseppeleitä, jotka hän oli
sidottanut minua varten.
Ja kaikki tuo täytti suuren määrän laatikoita, kaikesta tuosta tuli
aika suuri matkakuorma.