Kun yö laskeutui Afareahitun metsien latvoille, meni kuningatar
piirikunnan _Fareauhun_, mihin hänelle oli valmistettu yösija.
_Valkotukkainen amiraali_ palasi fregattiin, ja _upa-upa_ alkoi.
Kaikki uskonnolliset ajatukset, kaikki kristilliset tunteet olivat
häipyneet päivän mukana; kuuma ja hekumallinen pimeys verhosi taas
kesyttömän saaren. Samoin kuin niinä aikoina, jolloin ensimäiset
merenkulkijat olivat nimittäneet sitä uudeksi Cythereksi, oli kaikki
taas viettelevää, aisteja huumaavaa ja hillitöntä intohimoa.
Ja minä olin seurannut _valkotukkaista amiraalia_, jättäen Rarahun
tuohon hullautuneeseen väkijoukkoon.