Kun kohteliaisuudet olivat loppuneet, sanoi amiraali kuningattarelle:
"Saan tässä esitellä Teidän Majesteetillenne Harry Grant'in. Hän on
meriupseeri Georges Grantin veli, hänen, joka on viettänyt neljä vuotta
teidän kauniissa maassanne."
Tulkki oli tuskin lopettanut käännöstänsä, kun Pomaré jo ojensi minulle
ryppyisen kätensä ja hyväntahtoinen, suopea hymy, jossa ei enää ollut
mitään virallista, valaisi hänen vanhoja piirteitään.
"Ruérin veli!" sanoi hän mainiten veljeäni hänen tahitilaisella
nimellään.
"Hänen olisi pitänyt tulla takaisin minua tapaamaan."
Ja hän lisäsi englanniksi: "_Welcome!_" (Tervetuloa) joka näytti olevan
erikoinen armonosoitus, koska kuningatar ei muuten milloinkaan puhunut
muuta kieltä kuin omaansa.
"_Welcome!_" sanoi myöskin Bora-Boran kuningatar, joka ojensi minulle
kätensä paljastaen hymyillessään pitkät ihmissyöjähampaansa.
Ja minä lähdin tästä omituisesta hovista ihastuneena siihen.