MURU. Mitä niin?
ELLEN. Kuinkahan sen Karlin kuvan laita oikeastaan on?
MURU (Huolimattomasti). Mistä minä sen tiedän?
ELLEN (Ystävällisesti). Ajatteleppas, jos sinä kumminkin -- (uhkaa
sormellaan).
MURU. Ja sinä kun juuri puolustit minua?
ELLEN. Niin, toisten kuullen. Mutta näin kahden kesken täytyy meidän
olla rehellisiä.
MURU (Ystävällisesti). Jos olet oikein minun ystäväni, niin kerron
kaikki tyyni. Oletko? (Katsoo häntä silmiin).
ELLEN (Hyväilee häntä). Näethän sinä sen, pikku Muru.
MURU. Mutta sinä et saa pitää minua niin pienenä, sillä minä en ole
pieni, ja sitten sinun pitää luvata, ett'et koskaan sano sitä
kellekään.