Minä luotan nyt siihen. — (Nojautuu taaksepäin, puhallellen savuja ja
puhuu ensin kuin itsekseen.) — Jaa, kyllä sitä tuntee kuin taakasta
päässeensä ja samalla tyydytystä, kun on yksin saanut aikaan tuollaisen
voiton, siinä on täytynyt häärätä yöt ja päivät — ja käyttää järkeä.
— Te ette voi aavistaa, miten paljon siinä täytyy ajatella ja miten
monenlaisia keinoja käyttää ennenkuin saa masentumaan...
POMO näyttää nololta ja kiusaantuneella.
Ei minulla taida enää tänään olla mitään tehtävää...