Sanoistasi, katseistasi, käytöksestäsi. Olen varma, ettet voi kieltää
sitä.
LIISA kyökin ovella, reippaasti.
No tulkaa nyt syömään. Puuro on pöydällä ja lapset odottavat...
EMIL ilostuen.
Kiitoksia. Kyllä tullaan! Minulla onkin nälkä kuin sudella,
(Aikoo lähteä Liisan jälkeen, mutta silloin sanoo tämä.)
KORPI hiljaa, päättävästi.
Älä mene vielä, Emil! Minä tahdon tietää sen heti!
EMIL kiihkeästi, pyytäen.
Mennään syömään ensin isä...
ANNI suostutellen.
Niin, isä! Kai se jotain pahaa kuitenkin on. Mutta eikö se ollutkaan
Sannista?
KORPI katkerasti.
Syömään ensin?