Onnea minäkin teille toivon.
EMIL värisevällä äänellä.
Voi pikku Anni, kun vain saisit pitää onnesi. — (Havahtuen.) — Mutta
mikset saisi? Mitä minä taas hassuttelen...
KORPI katsoen häntä tutkivasti.
Mikä sinua vaivaa, Emil? Oletko saanut tietää jotain ikävää, jonkun
onnettoman uutisen?
EMIL teennäisen iloisesti.
Ei mitään, isä! Näytönkö minä sellaisella?