1. VALA.

_Kansan kokoontumispaikka Mervian valta-uhrilehdossa Laakso-Merviassa.

Lehtoalanne, jonka oikealla reunalla on suurehko kivi, sen juuressa

lähde ja takana puistikkoa--vasemmalla liepeellä kunnas, jolla kasvaa

tammia, tuomia ja pihlajoita. Taustalla maankenkä kohoaa loivaksi

mäenrinteeksi punervankeltaisine petäjineen ja solakoine kuusineen.

Rinteen molemmitse sivuitse johtaa tiet, jotka yhtyvät lehdossa ja

jatkuvat leveämpänä valtatienä etualan läpi vasemmalle. Siellä, kunnaan

takana, on uhrilehto ja käräjämäki. Vasemmalla etualalla pieniä

kiemurtelevia lehtopolkuja.

On kevät. Puut keinuvat hiljaisessa tuulenvireessä, tuomet ja pihlajat

ovat valkosissaan.

Lehdossa vallitsee hiljaisuus. Sitten ääniä, huudahduksia ja iskujen

mäjähdyksiä vasemmanpuoleisella tiellä. Tietä pitkin vierii lehtoon

vinhasti visainen kiirikka. Sen jälessä juoksee neljä 16-17 vuoden

ikäistä nuorukaista, päähineettömin päin, liehuvin hiuksin, kurikat

kädessä. Muuan on täysikuntoisen miehen puvussa, toisilla vain lähelle

polvia ulottuva paidantapainen mekko--vyö uumenilla, rinnukset avoinna.

Juoksua, huutoja: Ohi vilahti! Iskekää, iskekää!

Saavat kiirikan pysäytetyksi teiden yhtymäkohdassa. Mäen laella näkyy

toisen joukon päät._

ENSIM. POIKA

Oli se hiidenmoinen huipaus!

TOINEN

Myötä-maa.

KOLMAS

Nyt pane suuruksenvoimaa heittoosi, Jorri!

JORRI

_Heiluttelee kiirikkaa_: Panenpa, taatto avita, yhdeksän miehen voimat!

_Viskaa_: Niin lentää kuin siipiorava!

TOINEN POIKA

Kuin ulvova susi--se oli heitto!

_Mäen takaa kuuluu kova mäjähdys, kiirikka lentää ilmassa takaisin ja

putoaa rinteen kohdalle tielle._

MÄELLÄ

Kuulitteko? Metsä kimahti kun iskin! _Juoksevat kiirikan luo_: Niin

mervit huhkivat! Veenit järveen! Ei armoa yhtään!

LEHDOSSA

Tuosta kivestä otamme vastuksen! _Juoksevat alaspäin_.

MÄELLÄ

_Kiirikanheittäjä_: Veenit järveen! Alta lutoa, päältä putoaa! Nyt

varokaa kinttujanne! _Kuuristuu viskatakseen_.

TORVIMIES

_Juoksee toverinsa kera alhaalta uhrilehdosta, kohottaa molemmat

kätensä_: Seis, tulimaisen vekarat! Vai kiirikkatalkoolla pyhään

juhlapuistoon, juukelit! Kyllä minä opetan! _Pojat keskeyttävät

kiirikanlyönnin ja kokoontuvat tienristeykseen_.

Kurikat pois, kurikat pois, taikka lempo perii! _Pojat heittävät kurikat

puitten väliin_.

Ja minkäs olette näköisiä, kaskitontut? Tukka torholla, sarvet otsassa,

mustat vaot poskilla--ne on juhlaväkeä!

TOINEN TORVIMIES

Ja paljain kintuin kuin karvakoipiset kyöpelit!

MUUAN POIKA

Jorrilla ei ole vielä housuja!

TOINEN

Eikä minulla.

KOLMAS

Eikä minulla.

JORRI

Mutta voimaa on että hartioita pakottaa! _Sylkäsee kouraansa_: Tules,

mies, painimaan!

ENSIM. TORVIMIES

Kyllä sinut painitan! _Pojat syöksähtävät pakoon_. No, no... Mutta

lähteelle naamanne pesemään, mustat kyöpelit! Ja sitten syrjään, kun

ihmiset tulevat. _Menevät kiireesti taustarinnettä kohti_.

Kirot: Yhdeksan-katkelmainen unelma · 第 5 / 23 题