Liiankin usein elon orvoiks jäämme,
sen tiedät hyvin, -- ken ei tietäis meistä.
Vioitti salavihan kivi veistä
useimman. Vilpitöntä ystäväämme
tapaamme harvoin, aniharvoin näämme
paistetta päivän, yössä saamme seistä.
Useimmat elon eksyttävän teistä
vieraaseen tupaan vie. On halla jäämme.
Sen tiedät Sinä, joka syämen uskon
sait suuren, hyvän, kauko-aamun ruskon
näit yössä, kärsit kera kärsiväin.
Orvompi ois Sua vailla polku elon.
Koit paljon -- paljosta sait myöskin selon,
ei tultas tukahuta talvi jäin.