Tuhansin rannoin raikkahasti
heräjä, armas synnyinmaa!
Heräjä, aamu hehkuvasti
jo ilmain äärell' aukeaa!
Jo väistyy talves pitkä yö,
valosi voitonhetki lyö.
Tuhansin rannoin raikkahasti
heräjä, armas synnyinmaa!
Kuin kukkaranta aamun heloon,
heräjä uuteen aikahan,
sill' elon huomen kutsuu eloon
ja voittaa varjot kuoleman!
Sa kasva kallein muisteloin,
työn kunnoin, aattein avaroin!
Kuin kukkaranta aamun heloon,
heräjä uuteen aikahan!
Kuin kaste aamun tuuliin, sulta
kadotkoot kaihon kyyneleet!
Luo vihannoimaan vilu multa,
luo kukkiin posket kelmenneet!
Kaikk' kevään silmut auetkoot!
Ja mielet, toiveet tointukoot!
Kuin kaste aamun tuuliin, sulta
kadotkoot kaihon kyyneleet!
Viel' uhkaa soilla usmat hallan,
vaan öiset haamut häädä pois
ja turvaa voimaan Kaikkivallan
ajalla kalliin aamukois!
Sanasta rintakilpes saa
ja vahva Herrass' ole, maa!
Viel' uhkaa soilla usmat hallan,
vaan öiset haamut häädä pois!
Sa maani nuori, armas, herää!
Jo virkoo, sinivetten vyö!
Jo tervehtäen päivän terää
sun lintus laulaa, aaltos lyö.
Heräjä tuulten soitteloon,
valohon, aamuun, aurinkoon!
Sa maani nuori, armas, herää!
Jo virkoo, sinivetten vyö!