XVI LUKU.

Vieraanvaraisuuden terä tylstytetty.

Siitä päivästä saakka, jona Warrington'in uusi omistaja piti tuon

puheen lehdossa, oli hän huomattu mies yhteiskunnassa. Häntä katsottiin

"abolitionistiksi" ja kapinanyllyttäjäksi. Vaikk'eivät hänen naapurinsa

personallisessa keskuudessaan hänen kanssaan näyttäneet pitävän mitään

erityistä epäluottamusta häneen, vaan yleisesti kohtelivat häntä

ystävällisesti, rupesi hän kuitenkin vähitellen huomaamaan, että

kummallisen mahtava mielipide alkoi muodostua häntä vastaan. Häntä

pidettiin tarkalla silmällä yhteisissä kokouksissa; Verdenton'in

sanomalehti sisälsi silloin tällöin halveksivia viittauksia häneen; ja

ahkerasti levitettiin hänestä se puhe, että hän oli jollakin tapaa

yhteydessä -- aivan identifieerattu -- "Yankee-vallan" kanssa ja että

hän oli lähetetty Etelään jossakin pahassa tarkoituksessa. Hän ei ollut

yksi heistä. Hän edusti toisenlaista sivistystä, toisenlaista

kehittymistä, jota he luonnollisesti epäilivät ja erittäinkin niitten

erityisten rajoitusten tähden, joita orjuus oli rakentanut heidän

ympärillensä ja jotka niin monena vuonna ennen sotaa olivat olleet

jonakin sisäänmuuttamisen salpana.

Yhteys hänen perheensä ja niitten välillä, jotka muodostivat mitä

sanottiin "hyväksi societeetiksi", lakkasi vähitellen ilman mitään

todellista epäkohteliaisuutta tai huomattavaa laiminlyömistä, siksi

kuin ne harvat maanmiehet, jotka "naapuroivat heidän kanssaan",

niinkuin sitä siellä nimitetään, olivat heidän ainoa seuransa, jollemme

ota lukuun mustan koulun opettajattaria ja muutamia pohjoisvaltalaisia

perheitä kaupungissa.

Silloin tällöin tämä perityn vastenmielisyyden tunto Yankee'n suhteen

ilmautui ikävällä tavalla; mutta se oli enimmiten vaan joku kylmä,

salainen tunto, joka pikemmin tuntui kuin näkyi niissä, joitten kanssa

hän oli yhteydessä asioissa tai muulla tavalla, siksi kuin ensimäinen

vuosi oli kulunut ja sato oli korjattu.

Varsin vähän oli se tapa huomioon koskenut, jolla hän oli rakentanut

asuntoja ja myynyt maata mustalle kansalle -- koska sitä katsottiin

vaan joksikin Yankee-abolitionistin haaveeksi. Mutta kun sato oli

korjattu ja muutamat mustat miehet tulivat hevosten ja huoneitten

oikeiksi omistajiksi, näytti se yht'äkkiä herättävän yleistä huomiota.

Eräänä yönä joukko valhepukuisia konnia hyökkäsi mustain miesten

vähäiseen uutis-asuntoon, löi ja kovasti rääkkäsi muutamia heistä, otti

kahden hevoset ja pilkkosi ja silpoi toisia muitten omia.

Kun Hullu seuraavana aamuna nousi, löysi hän kiinnitettynä

ovenponteensa ja käärittynä mustaan vaate-tilkkaan, johon valkoisella

värillä oli maalattu pääkallo ja kaksi ristiin pantua luuta

ruumiin-arkun kuvan yli, näin kuuluvan kirjoituksen: --

_Översti Comfort Servosse. Sir_, -- Teidän tulee jättää tämä

maa, ja mitä pikemmin, sitä parempi; sillä te ette ole turvassa

täällä eikä kukaan muukaan viheliäinen Yankee! Te tulette tänne

nostamaan niggereitä valkoista kansaa vastaan, selittäen, kuinka

heidän pitää äänestää ja asettaa juryjä ja vannoa pois valkoisten

ihmisten oikeudet niin paljon kuin kirottujen tekee mieli. Te

kannatatte tätä käsitystä, myyden heille maata, hevosia ja muuleja,

siksi kuin he paisuvat niin saappaissansa, etteivät voi maatakaan.

Teitä on varoitettu, ettei semmoisia asioita siedetä; mutta te

jatkatte vaan niinkuin ei ketään muuta olisi koko maan päällä. Nyt

olemme päättäneet, ettemme kärsi tätä kauemmin. Me olemme käyneet

opettamassa noille kirotuille niggereille parempia tapoja, kuin

ratsastaa hevosen selässä, missä valkoiset ihmiset astuvat

jalkaisin. Regulaatorit[32] ovat olleet koossa ja päättäneet,

ettei tästälähin sallita kenenkään niggerin omistaa mitään

hevosta tai kasvattaa mitään viljaa omasta takaa. Eikä kukaan

niggereitä jumaloitseva Yankee-vakoja, joka kehoittaa heitä

heidän hävyttömyydessään, saa elää tässä maassa. Nyt, Sir,

annamme teille kolme päivää muuttaaksenne pois. Jos olette

täällä vielä tämän ajan kuluttua, hankitaan haukoille pidot,

jommoisia varsin harvoin ovat nähneet siitä asti, kuin sota

loppui. Te ehkä luulette, että laskemme leikkiä. Toiset ovat

suruksensa tehneet saman erehdyksen. Jollette aivan vielä huoli

tilata ruumiin-arkkua itsellenne, on paras, että hankitte

piletin, joka vie teitä Pohjantähteä kohden juuri niin kauas,

kun tietä on rakennettu.

Hullun yritys: Amerikalainen historiallinen romani · 第 33 / 114 题