Se saapuu! — Siivin taivaalt' alas väikkyy,
yöst' autiosta kunne nous sen koi;
luo kevätsäin kuin sädetulva läikkyy,
pääs, otsas pyörtäin leijuu, leikamoi, —
pois karkkoo, palajaa, taas pakoon säikkyy, —
mielt' arka riemu, tuska kukkuroi.
Maailmaan kaikkeen moni haave haipuu,
ylimpään yhteen kiintyy jaloin kaipuu.