YÖ

Hämy-usvaan untuvaiseen

kaikki kauas uppoaa;

toki hohtoon ihanaiseen

ehtootähti tuikahtaa.

Hahmotonna kaikki häilyy,

untuu utuharsohon;

aallon tumman kalvoon päilyy

tyynnä tummuus pohjaton.

Itäisen vain ilman laidan

hehkuun henkää kuulto kuun;

kutrit hennon rannan raidan

soljuu aallon suuteluun.

Heijaa Kuutar kultapirtaa,

herkät varjot väikähtää;

kautta silmän sieluun virtaa

viivoitusta viihtävää.

Runoja(#79043) · 第 62 / 173 题