KAIN. Mikset ollut marras, äitini! --

AADA. Kain!

KAIN. -- Tai minä kohtuusi tukehtunut, tai kuollut silloin kuin sinulle

kipua saatoin -- se olisi ollut viimeinen kipu, millä elämää haavotin.

Tai mikset pestessä minua veteen painanut, tai kuivatessa kallioon

paiskannut? --

AADA. -- Sinä olet kauhistuttava, sinä et tiedä mitä puhut! Ilma

pimenee. Minä rukoilen: lähtekäämme!

KAIN. Pimeneekö se? Kas vaan! Käsissäni ei näy enää ollenkaan punaista

-- miten kauniin mustat ne nyt ovat. Katsoppas tarkemmin -- tänne!

(Osottaa päätään). Eikö sekin ole musta?

(Tuuli kohahtaa.)

Soiko nyt? Niin, niin: soi tuuli, ulvo myrsky -- silloin oli savua!

(Näyttää nyrkkiin puristettua kättään.)

Näetkös: käsi on musta ja ilma on musta ja pää on musta, pyörähdys --

näetkös, kun et näe mitään, ja kuitenkin on varmaa että käsi liikkuu --

AADA. Jumala armahtakoon! Minä en hellitä, en!

KAIN. Niin, kyllä se on minun käteni -- se on varmaa pitämättäkin.

(Salama.)

Kas! Eikös se ollut punainen lintu? Onko _Hänelläkin_ tulikaari? Terve

vaan, vastaan oiti! (Hapuilee vierestään). Mitä? Kirous! Hän on sen

ottanut. Ja ampuu sillä keksijäänsä, konna. Hyi! No no -- se on hyvin

sinun tapaistasi, niinhän sinä olet aina tehnyt, hah hah haa!

AADA. Sinä puhut käsittämätöntä, Kain! Sinä herjauksia syydät. Kuule

minua, tämä ainoa kerta!

KAIN. Mikä hätänä?

(Myrsky hohahtaa puissa.)

Kuulitko? Nyt paljetta painetaan: huu, huu! Eikö se ole mahtavata? Entäs

tuo kilke? Et ymmärrä --? _Minä_ sen kyllä ymmärrän. Siellä on kiire --

niin, niin, kyllä ymmärrän! (Puiden nyrkkejään taivasta kohti). Mutta

katsoppas: nämät ovat vielä vapaat! Mies miestä vastaan! Vielä minä olen

Kain!

(Jyrähdys.)

Se oli isomoukari!

AADA. Jumalan nimessä: tule majaani Herran voima käy ja rajusade alkaa.

(Koettaa vetää Kainia.)

KAIN. Poisko? Oletko mieletön? Vai etkö uskalla katsoa häntä suoraan

silmiin, kun hän on muka vihoissaan?

(Yhä uudistuvia salamoita.)

Ohoh! Se huimii jo käsillään. Sen saattoi arvata. Pitkät käsivarret, hah

haa! -- Sattuiko? Ei ei, ei se sinua lyö.

(Sadepisaroita lankee.)

Yhä parempaa! Eikös se nyt viskele kivillä? Juokse piiloon, piikaseni!

Ei; lennä, lennä! Ihminenhän voi lentää -- hah hah haa!

AADA. Jumalani, Jumalani! Älä heitä meitä pimeyteen!

(Ankara jyrähdys, rajusade lankee.)

Esirippu.

Ikuinen taistelu · 第 58 / 65 题