Viiteselitykset:
[1] Haaraniska = haarniska; siitä ruotsalainen: harnesk ja saksalainen:
Harnisch, jotka merkitsevät samaa kuin haarniska.
[2] H-äänne vieläkin katoaa, esim. ranskankielessä; tahi muuttuu
g-ääneksi, kuten venäjänkielessä. Esim.: Hanko; ranskalainen lausuu:
'Anko; venäl. kirjoittaa ja lausuu: Gange.
[3] Itä-Intialaisten vanhojen, pyhien kirjojen kieli.
[4] Tacitus = roomalainen historioitsija, noin 100 v. jälkeen Kr.
[5] Esim. suomeksi _aurinko_, hepreaksi _aur'_ = valo, päivä, tuli
j.n.e.
[6] Täten luuli "ruotsalainen kansanpuolue", joka asuu Helsingissä,
voivansa tukahuttaa totuuden ja syvät synnyt.
[7] "Ruotsalaista Suomessa".
[8] Suomen ruotsikot.
[9] "Peloittavana lapsena" = lapsekkaan suorasukaisena.
[10] Osakkeiden korkoliput.
[11] Löytyy todistuksia siitä, että hän ainakin yritteli puhutella
suomalaisia sotamiehiä 30-vuotisessa sodassa suomeksi. Miten hyvin puhe
sujui, siitä ei liene tietoja. _Suomeni, muist_.
[12] Kirjoittaja, hra Ekholm, ei näy tietävän kiellon tarkoitusta.
Tarkoitus oli saada suomalaiset työmiehet mukavasti pois. Tiedettiin
etteivät he alistu, vaan ennen lähtevät. Niinkuin lähtivätkin. --
Päästiin suomalaisista! (Suoment. muist.)
[13] Mitenkä esim. Turun puolen rannikkopitäjissä vielä 30-40 vuotta
sitten suurissa herraskartanoissa herrat ja ruotsalaiset "pehtorit"
kohtelivat alustalaistaan -- se sietäisi eri teoksen. (Suoment. muist.)
[14] Suomen suurin matkustajalaiva.
[15] "Ruotsalaisen kansanpuolueen" johtomies, ent. "Nya Pressenin",
nyk. "Dagens Pressin" päätoimittaja.
[16] Esim. _Nurmen_ Pekka; siitä: Nurmén, Normén, _Norrmén_.
[17] Tästä ja seuraavastakin käy ilmi, ettei kirjoittaja ole huomannut
-- ulkomailla paljon asuneena -- "kieliriidan" alkusyytä. Kieliriitahan
tässä maassa syntyi siitä, ettei kansan valtavan enemmistön kielelle
suotu yksinkertaisimpiakaan oikeuksia. Sivistynyt luokka vastusti --
sivistystä, kansan enemmistön sivistämistä, mikä luonnollisesti voi
tapahtua ainoastaan kansan enemmistön kieltä ylemmissä oppilaitoksissa
käyttäen. Rumin lehti ruotsalaisen sivistyksen historiassa on
epäilemättä suomenkielen yksinkertaisimman oikeuden ja suomenkielisten
oppikoulujen henkeen asti vastustaminen. Kieliriita -- suomalaisten
puolelta -- oli siis "riita" sortoa ja pimeyttä vastaan. (Suoment.
muist.)
[18] Paljon on totta näissä sanoissa. Ruotsinkielen rakenne on jo
jättänyt ehkä korjaamattomissa olevia, rumia jälkiä suomenkielen
käyttöön. Puheessamme, kirjallisuudessamme, mutta erittäinkin
virkakielessämme nuo tartunnan jäljet näkyvät. Koskahan meillä ilmestyy
pätevä, lujakourainen suomenkielen "svetisismeistä" puhdistaja? Onhan
jo yritetty, mutta elämän urakakseen olisi jonkun pätevän otettava tuo
puhdistustyö. (Suoment. muist.)
[19] Jälempänä näemme mitenkä kirjoittaja arvelee toisenkin
keisarisuvun nimen muodostuneen suomenkielestä. (Suoment. muist.)
[20] Kauvas länteenkin on suomalainen asutus ulottunut, koskapa uudempi
saksalainen tutkimus väittää asukkaiden sveitsiläisten järvien päälle
rakennetuissa paalukylissä olleen suomalaisia. (Suoment. muist.)
[21] Vuoksenkylä Kristianian lähellä on nyt "Voksenkol(len)".
[22] Professori, muinaistutkija, Ruotsin valtionarkiston hoitaja.
(Suoment. muist.)
[23] Ruotsalainen sana _gård = talo_, kartano, (piha) -- on siis
muodostunut suomalaisesta sanasta _kartano_.
[24] _Urala_ = Urainen vuoriharjanne = _Ural'_.
[25] Fennisein asutuksista Skandinaviassa lähemmin vastaisuudessa.
[26] Kiinna = kiinni, kiinteän muurin sulkema alue, nykyinen vanha
Kiina.
[27] Suomaatar = Sumatra. -- Vertaa: Ilmatar = Imatra.
[28] W-kirjainta ei tässä riimukirjoituksessa ensinkään ole -- sillä
v-kirjaimeksi merkitty ei sitä ole. "Germanit" ovat sen jäljennökseen
lisänneet.
[29] Suomalainen nykyinen muoto: "Jalmari" on siis lähinnä alkumuotoa:
Jalomeri. Eiköhän Jalomeri suomalaiselle olisikin sopivampi kuin
Jalmari, jonka merkitys on ollut käsittämätön! (Suoment. muist.)
[30] Luonnonkansojen kesken olivat ihmisten nimet luonnosta
otetut ja kuvasivat useinkin nimitetyn ominaisuuksia. Amerikan
intiaanikertomuksista tunnemme kukin sellaisia ihmisten (päällikköjen)
nimiä: "Istuvahärkä", "Kotkansilmä", "Rohkeasusi", "Ryömiväkissa" y.m.
ovat tuttuja intiaanikertomuksista. Vähemmin sotaiset suomalaiset
käyttivät kauniimpia nimiä, kuten Kalevalastakin käy selville.
(Suoment. muist.)
[31] "Kotilinna" oli muinoin sillä saarella, jossa Kronstad'tin
kaupunki nyt on. Nimi siirtyi itse saarelle, jonka nimi on vieläkin
"Kotiin".
Samoin on muodostunut Mäkilinna = Mäklin, Ruusulinna = Roslin y.m.
Kaikki -"liinit" sukunimissä eivät kuitenkaan ole linna-sanasta
muodostuneet. (Suoment. muist.)
[32] "Nuorra (nuorena) vitsa väännettävä". Suomal. sananlasku, joka
tarkoittaa lasta ja sen kasvattamista.
[33] Vanhassa saksankielessä on kuningas: "Kunink". (Suoment.
huomautus).
[34] Huom.: Pallastieno, Pallastunturi, Pallas Athenae (Minerva).
[35] Sitäpaitsi on Preussin pohjoisosassa kymmeniä suomalaisia
paikannimiä.
[36] Piispa Ulfvilan gotilainen raamatunkäännös.
[37] Lukijat hyvin muistanevat, että ruotsikkomme mielellään puhuvat
suomalaisten olevan "mongoleja". No, mitäpä tuosta, jos niinkin olisi;
eihän meidän tarvitsisi sukulaisiamme, esim. japanilaisia, niin hävetä
kuin "germaneja". -- Omituista vaan on ettei tieteellisesti
tutkittaessa suomalaisissa havaita mongolin merkkejä nimeksikään.
[38] Esim. Europassa latinan ja etruskien kielet y.m.
[39] "Pyrenean" vuoret, ranskaksi: les _Pyrennais = Pyrynnäiset_.
Siellä vallitsevat pyryt (ikuinen lumi).
[40] Niinpä ruotsikot oikein "tieteellisesti" ovat "todistaneet", että
esim. Teerijärvi on "Terjärf", Rekipelto on "Rejpelt" y.m. hullutusta.
[41] "Häpeä sille, joka siitä pahaa ajattelee". -- Englantilaisen
"Sukkanauharitarikunnan" tunnuslause ja tunnuslause Englannin
vaakunassa. (Suoment. muist.)
[42] Uusmaalainen ylioppilasosakunta lienee koonnut kansan suusta noin
17,000 sanaa, mutta suurin osa niistä on sellaisia, joita ymmärretään
vain harvoissa seuduissa ja niitä käytetään varsin harvoin.
[43] Suomennos ei kaikin paikoin kyllin valaise tämän kansanlaulun
alkuperäistä heikkoutta.
[44] Totta kaiketi! -- jos tytöllä on arkullisia -- rahaa!
[45] Alkuperäisessä ruotsinkielisessä sanotaan tähtien putoavan kuin
_korret_ maahan!
[46] Kalevala 44: 77-334. On syytä lukea kuvaus sieltä, -- ja uudelleen
lukea!
[47] "Iliadin" ja "Odysseian".
[48] Prof. Reuter kirjoitti tämän v. 1889.
[49] Suomal. Kirjallisuuden Seuran tallessa on koottuja satuja noin
20,000 kappaletta. (Suoment. muist.)
[50] Antropologia = oppi ihmisestä.
[51] Kuinkahan monet ruotsalaisiksi lukeutuvista suvuista tässä maassa
todella ovat ruotsalaisia? On ihmeellistä, että niin perin harva voi
näyttää sukuaan kauvemmas taaksepäin kuin sata tahi pari sataa vuotta,
jolloin suvun kanta-isä oli -- supisuomalainen talonpoika!
[52] Belgian muuttaminen rauniokasoiksi, "Lucitanian" upottaminen y.m.,
y.m. ei vielä merkitse "maailman voittamista".
[53] Mitenkähän olisi ruotsalaisten käynyt esim. Leipzigin ja Lützenin
luona, Lech-virralla y.m. ilman suomalaisia? (Suoment. muist.)
[54] Kerrotaanhan Kalevalassa mitenkä _esi-isäin_ aikana tuvan seinät
olivat täynnä naulakkoja miekkoja varten ja mitenkä miekan terissä oli
ihmiskalloihin iskemisistä syntyneitä pykäliä. Kyllähän siis
suomalaistenkin esi-isät olivat muinaisaikoina yllin kyllin tapelleet.
(Suoment. muist.)
[55] Merenlahtia Helsingin kaupungin rannikolla.
[56] Vertaa Kalevalassa: Lapin eli Pohjolan tyttö: Aino.
[57] Jäävi = _jäävä;_ verbistä jään, jäädä. Jäävä eli jäävi, se, jonka
tulee jäädä pois eli sivulle. Jäävä-sanasta tulee ruotsalainen
"jäfvig".
[58] Ensimäinen, joka vertasi suomenkieltä hepreankieleen vuonna 1696.
[59] Italiassa, Rooman alkuaikoina asunut, sukupuuttoon hävinnyt kansa.
[60] Ja aikaisemmin "feltho".
[61] Tämä leikkiruno, jossa sanasutkaus riippuu ruotsiksi Adam-nimestä,
on mahdoton vastaavasti suomentaa. Ruotsia taitava lukija huomaa
sukkeluuden alkuperäisestä:
"Adam, den unga hjälte,
Han stod i rök och dam --
Ty han var Av -- dam."
(Suoment. muist.)
[62] Ihmistä käsittelevä oppi.
[63] "Druidit" = muinaiskeltiläiset tietäjät eli papit. (Suomentajan
muist.)
[64] On erityisesti ruotsinkieltä kuvaavaa, että siinä taistelussa,
jota herrat R. v. W. ja lehtori H. Bergroth "Hufvudstadsbladetissa",
numeroissa 306-311, 1915, ovat käyneet "ruotsinkielen puhdistamiseksi",
vilisee heidän kirjoituksissaan niin paljon muukalaisia sanoja, että
ruotsia puhuva kansanmies ei voi näitä kirjoituksia täysin ymmärtää.
Näytteeksi _yhdestä_ näistä kirjoituksista, joissa neuvotaan jättämään
pois muukalaisuudet ruotsinkielestä, olen, julkisuudessa tehdyn
huomautuksen johdosta, merkinnyt sanat: "differentiering", "dialekt",
"substrat", "auktoritativt", "axiom", "norm", "konstruktion",
"lexikalisk". -- Ei näytä tosiaankaan ruotsinkieli tulevan omillaan
toimeen -- puhdistettunakaan. (Suoment. muist.)
[65] "Till Det Kongl. Nordiske Oldskrifts Selskab i Kjöbenhavn." --
Kirjoituksen vanhaa laadintatapaa on suomennoksessa parhaan mukaan
koetettu säilyttää. (Suoment. muist.)
[66] Ajan ennen v. 700 e.Kr.
[67] Jotunheimolaiset.
[68] Kota = koti = koto; siitä Göta ja Gotha ynnä Göta ja
(s)kot'lantilainen Kot'tage, kotisch, (s)kotisch y.m.
[69] Vertaa: Vasara = _Vasa_. -- Paraske, Parahe, Barahe = _Brahe_. --
Totta = _Tott_. -- Paarre = _Sparre_. -- Kuuskylä = _Koskul_. --
Saarilinna = _Sarlin_. -- Mannerheimo -- _Mannerheim_. -- Valtalinna =
_Vallin_, y.m.
[70] Vertaa muinaisen kreikkalaisen historian kirjoittajan Herodotoksen
kertomia skyytalaisten henkilöitten sukunimiä: Leipoksain, Arpoksain.
Kolaksain, Targitaon -- Targitain = Tarkiain(en) y.m. -- Sellaisiahan
esiintyy Itä-Suomessa runsaasti vielä nytkin.
[71] Ekborn. "Främmande ord i svenska språket".
[72] Laskea, laskos, lasko, _lasso_.