Ruotsalainen laitos _Runebergiltä: högt bland Saarijärvis moar
bodde_, edellisellä mitteellä:
Vaan ke- -- väällä -- kun ki- -- nokset -- lähti.
Niin ke- -- väällä -- kun su- -- li ki- -- nokset.
Sanaselityksiä lauluihin.
_aaltoilivat_ eli _aaltoelivat_ s.o. liikkuivat aallon tapaan.
_aioista_ s.o. aidoista.
_alemma'_ s. on alemmaksi, maahan.
_eisty_ s.o. edisty. _Ei eisty_ s.o. ei kulje edespäin.
_etäällä_ s.o. kaukana, loittona.
_hanki'_ ja _hankipa_ s.o. toimita', laita'.
_haualleni, -lansa, hauan, hauattihin_, s.o. haudalleni, -lansa j.n.e.
_heittäne', heitti, heitä'_ s.o. hyljänne' (jättäne') hylkäsi,
(jätti) j.n.e.
_huiskehella_ s.o. liekahtavalla ololla.
_huivin_ s.o. liinan eli vaatteen, kaulaliinan, päävaatteen.
_huoli_ s.o. murhe, suru.
_isostelee_ s.o. tekee itsensä isoksi eli suureksi, kerska'a,
ramailee.
_joikuen_ s.o. yksiäänisesti laulaen.
_jäykkä_ s.o. paikkansa pitävä, liikkumaton, jämähtämätön.
_kah_ s.o. katso! kas!
_kaipoan_ s.o. kaipaan, olen vailla.
_kalke_ s.o. kaliseva ääni, kalkutus.
_kalviana_ s.o. vaaliana, vaalevana:
_kamahutti_ s.o. löi yhtäkkiä.
_ka'otteleisi, -otti, -ttua_ s.o. kadotteleisi j.n.e.
_keolla_ s.o. kedolla.
_keräsin_ s.o. kokosin.
_kohattua_ s.o. kohdattua, tavattua.
_kuinkin_ s.o. kuinka tahtonsa, kuin tahansa.
_kultoain_ s.o. kultoani, kultaani.
_kumma_ s.o. ihmeellinen, outo, ihmeteltävä.
_kummastellen_ s.o. ihmetellen.
_kumpu_ s.o. metsän saareke', yläsempi paikka korvessa.
_kuvaamia_ s.o. kuvan tekoja.
_kuvastimessasi_ s.o. peilissäsi.
_kuvaa, -voansa_ s.o. kuvas, kuvaansa.
_kuvoaa_ s.o. kuvaapi, maalaa, muodostaa.
_käet_ s.o. kädet.
_kätkyessä_ s.o. kehdossa, vaussa, tuutussa.
_käteltyänsä_ s.o. kättä annettuansa.
_lahelle_ s.o. lahdelle.
_laihoa_ s.o. orasta, oraita, orasmaata.
_lannan_ s.o. pellonhöysteen, tateen, sonnan.
_laskihen_ s.o. laski itsensä, laskeutui.
_lauhkiasti_ s.o. leppiästi, hiljaisesti, ei suuttuneena.
_lauhtuneet_ s.o. lämminneet
_lehtevihin_ s.o. runsaslehtisiin.
_likisti_ s.o. syleili, halasi, kaulasi, sepäsi.
_lohutellen_ s.o. lohdutellen.
_loihen_ s.o. loi itsensä, rupesi.
_lopettaa_ s.o. lopetettua, päätettyä.
_luoksensa_ s.o. tykönsä.
_luostarin_ s.o. monasterin.
_lähe'_ s.o. lähde', hete'.
_lähti_ s.o. läksi.
_löyä', löyät_ s.o. löydä', löydät.
_ma_ s.o. minä, mä, mie.
_maanittelee_ s.o. houkuttelee, viettelee, viekoitelee.
_makaan_ s.o. mukaan,
_meiät_ s.o. meidät, meidän.
_mieron_ s.o. maailman, kylän (venäl. _mir_, maailma).
_mietit_ s.o. ajattelet, tuumaat (venäl. _smytit'_).
_moittii_ s.o. laittaa, paheksii.
_mokomassa_ s.o. semmoisessa.
_muhkiampi_ s.o. jalompi, julkisempi.
_mua_ s.o. minua, miua.
_muuan_ s.o. muutama, joku, eräs.
_neiet_ s.o. neidet, neitsyet, neidot, tytöt.
_neitoaan_ s.o. neitoansa, neittänsä j.n.e.
_noukkasena_ s.o. nokkosena, nokkana.
_nurehtiva_ s.o. nureksiva, epätyytyvä, tyytymätön.
_oiva_ s.o. valittu, muita parempi, erinomaisesti hyvä
(lappal. _oaivve_, pää).
_ottaot_, s.o. mahdat ottaa.
_ottoa'_ s.o. ottaa'.
_pilannut_ s.o. turmellut, haaskannut.
_poloset_ s.o. vaivaiset, raukat.
_pu'otan_ s.o. pudotan.
_päiväsessä_ s.o. päiväpaisteessa, auringon valossa.
_raahtisinko_ s.o. raskisinko, raskitsisinko, hentoisinko.
_ristikkäistä_ s.o. pientä, kaunoista ristiä.
_riutununna_ s.o. loppununna, sammununna.
_saavan_ s.o. tulevan, joutuvan.
_salmi salmelle_ s.o. salmi salmelta.
_sekauhut_ s.o. seoitat itsesi.
_seuroaisi_ s.o. seuraisi eli seurajaisi.
_sievä_ s.o. hyvä, kaunis, luonteva (lappal. _shieqa_).
_siisti_ s.o. puhdas, nätti (venäl. _tshistyj_).
_sitäi'_ s.o. sitäkin.
_sujutti_ s.o. taivutti, notkisti, nöyryytti.
_suortuat_ s.o. hivuskiehkurat, kutrit.
_surkunsa_ s.o. säälinsä, osan-ottonsa.
_suueltua_ s.o. suudeltua, suuta annettua.
_suveaa_ s.o. lauhtuu, lämpiää, sulaa.
_syleili, llyt, llä_ s.o. halasi, sepäsi, kaulasi, likisti,
halannut j.n.e.
_syämemme, -meni_ s.o. sydämemme, -meni.
_taannoiseen_ s.o. entiseen, tuonnaiseen.
_taasen_ s.o. taas.
_taasta_ a.o. tästä läheisestä, t. näkyvästä.
_taonnan_ s.o. takomisen.
_teiri_ s.o. tetri, teeri, terri.
_tieä'_ s.o. tiedä'.
_toen_ s.o. toden.
_toisiltansa_ s.o. välistä, lomasta, välittäin, lomittain.
_toki_ s.o. kuitenkin.
_tähtitarhan_ s.o. taivaan tähtien.
_uia'_ s.o. uida'.
_uppo_ s.o. peräti, tuiki, varsin.
_uroita_ s.o. miehiä, poikia.
_uuen_ s.o. uuden.
_uupuneena_ s.o. väsyneenä.
_vaahteraisen_ s.o. kauniin vaahteren.
_vaalia_ s.o. vaaleva, valistunut.
_vaihtoi_ s.o. vaihetti.
_vajaelee_ s.o. on ilman eli vailla, kaipa'a.
_valehet_ s.o. valheet.
_vankahuivat_ s.o. soivat vahvasti, kovasti.
_vankkoa_ s.o. vahvaa, lujaa.
_varominen_ s.o. pelkääminen.
_vaskilautojansa_ s.o. vaskipeltejänsä.
_vavisten_ s.o. vapisemalla.
_veen_ s.o. veden.
_velloan_ s.o. hämmennän, seotan.
_vihuri_ s.o. tuulen puuska.
_voimoa_ s.o. voimaa.
_vuonat_ s.o. karitsat (lampaat).
_yhä'_ s.o. aina, yhtäläiseen.
Sanaselityksiä jälentöhön.
_alkupitkä_ dactylus (-- v v).
_alkuvaste'_, alliteration.
_aluste'_, upptakt.
_arvo_, qvantiteet.
_epä-arvoinen_, anceps.
_hupenee_ elideras.
_huvento_, elision.
_isku_, arsis.
_jakso_, vers, versrad.
_kaksike'_, diftong.
_kaksilyhyt_, pyrrhichius (v v).
_kaksipitkä_, spondeus (-- --).
_kerake_, konsonant.
_kolmilyhyt_, tribracbys (v v v).
_korko_, accent.
_lasku_, thesis.
_leväte'_, takthvila, litet uppehåll midt i versen.
_loppuvaste'_, rim, rimslut.
_luontainen_, naturlig, af naturen tillkommen.
_lyhytpitkä_, jamb (v --).
_mite'_ metrik, taktlära.
_mitta_, taktafdelning, pes.
_murre'_, cesur med accentbrott i allmänhet.
_murros_, dets, i bestämda fall.
_murtaa_, begagna cesur.
_nelilyhyt_, proceleusmaticus.
_ohje'_, regel, rättesnöre.
_peruste'_, grund, grundlag.
_pitkälyhyt_, trochæus l. chereus (-- v).
_pitkäsiainen_, positione lång.
_pääte'_, slut, slutfall i en vers.
_seisate'_, katso: _leväte'_.
_sointu_, rythmus (harmoni).
_suatsee_, tillåta, tåla.
_taite'_, cesur utan accentbrott i allmänhet, katso: murre'.
_taitos_, sådan cesur i ett bestämdt fall.
_taittaa'_, begagna sådan cesur.
_tavut_, stafvelse.
_täyte'_, taktfyllnad.
_vastaa_, rimma, hafva rimslut.
_vaste'_, katso: loppuvaste'.
_vastos_, ett bestämdt rimslut.
_yhtäläisyys_, enformigbet, monotoni.
_äänike'_, vokal
_äärellinen_, ytterlig.
_ääreys_, ytterlighet.
* * * * *
_Päätäntö_. Kaikkia, jotka puoltavat Suomen laulannon ennen
tavallista, ruotsin mukaista (s.o. korkojen jälkeen asetettua)
mitettä, pyydämmä ajatuksensa, ja perusteensa niihin, ilmi
tuottamaan ollenkaan säälimättä meitä näissä edellisissä
runo-mitteen jälkeen rakennetuissa kokeissamme eli entisissä
kirjoituksissamme (Kalevalan esipuheessa; Mehiläisessä 1836 Loka- ja
Marraskuulta; Saimassa 1845 N. 44 eli Kallavedessä N. 3).
Suotuisesti menkööt kaikki erityiset ajatuksemme, kun vaan
niiden esine: suomen laulurakenteen parempi vakautuminen,
voitettaisiin, joka voitto viimein ehkä lieneekin toivottava,
usiampain sitä ennen joko rakennetuilla lauluillansa eli muilla
kirjoituksilla ilmi saatettua mietteensä samasta asiasta.