XV. Saarijärven Martti.

Ruotsalainen laitos _Runebergiltä: högt bland Saarijärvis moar

bodde_, edellisellä mitteellä:

Vaan ke- -- väällä -- kun ki- -- nokset -- lähti.

Niin ke- -- väällä -- kun su- -- li ki- -- nokset.

Sanaselityksiä lauluihin.

_aaltoilivat_ eli _aaltoelivat_ s.o. liikkuivat aallon tapaan.

_aioista_ s.o. aidoista.

_alemma'_ s. on alemmaksi, maahan.

_eisty_ s.o. edisty. _Ei eisty_ s.o. ei kulje edespäin.

_etäällä_ s.o. kaukana, loittona.

_hanki'_ ja _hankipa_ s.o. toimita', laita'.

_haualleni, -lansa, hauan, hauattihin_, s.o. haudalleni, -lansa j.n.e.

_heittäne', heitti, heitä'_ s.o. hyljänne' (jättäne') hylkäsi,

(jätti) j.n.e.

_huiskehella_ s.o. liekahtavalla ololla.

_huivin_ s.o. liinan eli vaatteen, kaulaliinan, päävaatteen.

_huoli_ s.o. murhe, suru.

_isostelee_ s.o. tekee itsensä isoksi eli suureksi, kerska'a,

ramailee.

_joikuen_ s.o. yksiäänisesti laulaen.

_jäykkä_ s.o. paikkansa pitävä, liikkumaton, jämähtämätön.

_kah_ s.o. katso! kas!

_kaipoan_ s.o. kaipaan, olen vailla.

_kalke_ s.o. kaliseva ääni, kalkutus.

_kalviana_ s.o. vaaliana, vaalevana:

_kamahutti_ s.o. löi yhtäkkiä.

_ka'otteleisi, -otti, -ttua_ s.o. kadotteleisi j.n.e.

_keolla_ s.o. kedolla.

_keräsin_ s.o. kokosin.

_kohattua_ s.o. kohdattua, tavattua.

_kuinkin_ s.o. kuinka tahtonsa, kuin tahansa.

_kultoain_ s.o. kultoani, kultaani.

_kumma_ s.o. ihmeellinen, outo, ihmeteltävä.

_kummastellen_ s.o. ihmetellen.

_kumpu_ s.o. metsän saareke', yläsempi paikka korvessa.

_kuvaamia_ s.o. kuvan tekoja.

_kuvastimessasi_ s.o. peilissäsi.

_kuvaa, -voansa_ s.o. kuvas, kuvaansa.

_kuvoaa_ s.o. kuvaapi, maalaa, muodostaa.

_käet_ s.o. kädet.

_kätkyessä_ s.o. kehdossa, vaussa, tuutussa.

_käteltyänsä_ s.o. kättä annettuansa.

_lahelle_ s.o. lahdelle.

_laihoa_ s.o. orasta, oraita, orasmaata.

_lannan_ s.o. pellonhöysteen, tateen, sonnan.

_laskihen_ s.o. laski itsensä, laskeutui.

_lauhkiasti_ s.o. leppiästi, hiljaisesti, ei suuttuneena.

_lauhtuneet_ s.o. lämminneet

_lehtevihin_ s.o. runsaslehtisiin.

_likisti_ s.o. syleili, halasi, kaulasi, sepäsi.

_lohutellen_ s.o. lohdutellen.

_loihen_ s.o. loi itsensä, rupesi.

_lopettaa_ s.o. lopetettua, päätettyä.

_luoksensa_ s.o. tykönsä.

_luostarin_ s.o. monasterin.

_lähe'_ s.o. lähde', hete'.

_lähti_ s.o. läksi.

_löyä', löyät_ s.o. löydä', löydät.

_ma_ s.o. minä, mä, mie.

_maanittelee_ s.o. houkuttelee, viettelee, viekoitelee.

_makaan_ s.o. mukaan,

_meiät_ s.o. meidät, meidän.

_mieron_ s.o. maailman, kylän (venäl. _mir_, maailma).

_mietit_ s.o. ajattelet, tuumaat (venäl. _smytit'_).

_moittii_ s.o. laittaa, paheksii.

_mokomassa_ s.o. semmoisessa.

_muhkiampi_ s.o. jalompi, julkisempi.

_mua_ s.o. minua, miua.

_muuan_ s.o. muutama, joku, eräs.

_neiet_ s.o. neidet, neitsyet, neidot, tytöt.

_neitoaan_ s.o. neitoansa, neittänsä j.n.e.

_noukkasena_ s.o. nokkosena, nokkana.

_nurehtiva_ s.o. nureksiva, epätyytyvä, tyytymätön.

_oiva_ s.o. valittu, muita parempi, erinomaisesti hyvä

(lappal. _oaivve_, pää).

_ottaot_, s.o. mahdat ottaa.

_ottoa'_ s.o. ottaa'.

_pilannut_ s.o. turmellut, haaskannut.

_poloset_ s.o. vaivaiset, raukat.

_pu'otan_ s.o. pudotan.

_päiväsessä_ s.o. päiväpaisteessa, auringon valossa.

_raahtisinko_ s.o. raskisinko, raskitsisinko, hentoisinko.

_ristikkäistä_ s.o. pientä, kaunoista ristiä.

_riutununna_ s.o. loppununna, sammununna.

_saavan_ s.o. tulevan, joutuvan.

_salmi salmelle_ s.o. salmi salmelta.

_sekauhut_ s.o. seoitat itsesi.

_seuroaisi_ s.o. seuraisi eli seurajaisi.

_sievä_ s.o. hyvä, kaunis, luonteva (lappal. _shieqa_).

_siisti_ s.o. puhdas, nätti (venäl. _tshistyj_).

_sitäi'_ s.o. sitäkin.

_sujutti_ s.o. taivutti, notkisti, nöyryytti.

_suortuat_ s.o. hivuskiehkurat, kutrit.

_surkunsa_ s.o. säälinsä, osan-ottonsa.

_suueltua_ s.o. suudeltua, suuta annettua.

_suveaa_ s.o. lauhtuu, lämpiää, sulaa.

_syleili, llyt, llä_ s.o. halasi, sepäsi, kaulasi, likisti,

halannut j.n.e.

_syämemme, -meni_ s.o. sydämemme, -meni.

_taannoiseen_ s.o. entiseen, tuonnaiseen.

_taasen_ s.o. taas.

_taasta_ a.o. tästä läheisestä, t. näkyvästä.

_taonnan_ s.o. takomisen.

_teiri_ s.o. tetri, teeri, terri.

_tieä'_ s.o. tiedä'.

_toen_ s.o. toden.

_toisiltansa_ s.o. välistä, lomasta, välittäin, lomittain.

_toki_ s.o. kuitenkin.

_tähtitarhan_ s.o. taivaan tähtien.

_uia'_ s.o. uida'.

_uppo_ s.o. peräti, tuiki, varsin.

_uroita_ s.o. miehiä, poikia.

_uuen_ s.o. uuden.

_uupuneena_ s.o. väsyneenä.

_vaahteraisen_ s.o. kauniin vaahteren.

_vaalia_ s.o. vaaleva, valistunut.

_vaihtoi_ s.o. vaihetti.

_vajaelee_ s.o. on ilman eli vailla, kaipa'a.

_valehet_ s.o. valheet.

_vankahuivat_ s.o. soivat vahvasti, kovasti.

_vankkoa_ s.o. vahvaa, lujaa.

_varominen_ s.o. pelkääminen.

_vaskilautojansa_ s.o. vaskipeltejänsä.

_vavisten_ s.o. vapisemalla.

_veen_ s.o. veden.

_velloan_ s.o. hämmennän, seotan.

_vihuri_ s.o. tuulen puuska.

_voimoa_ s.o. voimaa.

_vuonat_ s.o. karitsat (lampaat).

_yhä'_ s.o. aina, yhtäläiseen.

Sanaselityksiä jälentöhön.

_alkupitkä_ dactylus (-- v v).

_alkuvaste'_, alliteration.

_aluste'_, upptakt.

_arvo_, qvantiteet.

_epä-arvoinen_, anceps.

_hupenee_ elideras.

_huvento_, elision.

_isku_, arsis.

_jakso_, vers, versrad.

_kaksike'_, diftong.

_kaksilyhyt_, pyrrhichius (v v).

_kaksipitkä_, spondeus (-- --).

_kerake_, konsonant.

_kolmilyhyt_, tribracbys (v v v).

_korko_, accent.

_lasku_, thesis.

_leväte'_, takthvila, litet uppehåll midt i versen.

_loppuvaste'_, rim, rimslut.

_luontainen_, naturlig, af naturen tillkommen.

_lyhytpitkä_, jamb (v --).

_mite'_ metrik, taktlära.

_mitta_, taktafdelning, pes.

_murre'_, cesur med accentbrott i allmänhet.

_murros_, dets, i bestämda fall.

_murtaa_, begagna cesur.

_nelilyhyt_, proceleusmaticus.

_ohje'_, regel, rättesnöre.

_peruste'_, grund, grundlag.

_pitkälyhyt_, trochæus l. chereus (-- v).

_pitkäsiainen_, positione lång.

_pääte'_, slut, slutfall i en vers.

_seisate'_, katso: _leväte'_.

_sointu_, rythmus (harmoni).

_suatsee_, tillåta, tåla.

_taite'_, cesur utan accentbrott i allmänhet, katso: murre'.

_taitos_, sådan cesur i ett bestämdt fall.

_taittaa'_, begagna sådan cesur.

_tavut_, stafvelse.

_täyte'_, taktfyllnad.

_vastaa_, rimma, hafva rimslut.

_vaste'_, katso: loppuvaste'.

_vastos_, ett bestämdt rimslut.

_yhtäläisyys_, enformigbet, monotoni.

_äänike'_, vokal

_äärellinen_, ytterlig.

_ääreys_, ytterlighet.

* * * * *

_Päätäntö_. Kaikkia, jotka puoltavat Suomen laulannon ennen

tavallista, ruotsin mukaista (s.o. korkojen jälkeen asetettua)

mitettä, pyydämmä ajatuksensa, ja perusteensa niihin, ilmi

tuottamaan ollenkaan säälimättä meitä näissä edellisissä

runo-mitteen jälkeen rakennetuissa kokeissamme eli entisissä

kirjoituksissamme (Kalevalan esipuheessa; Mehiläisessä 1836 Loka- ja

Marraskuulta; Saimassa 1845 N. 44 eli Kallavedessä N. 3).

Suotuisesti menkööt kaikki erityiset ajatuksemme, kun vaan

niiden esine: suomen laulurakenteen parempi vakautuminen,

voitettaisiin, joka voitto viimein ehkä lieneekin toivottava,

usiampain sitä ennen joko rakennetuilla lauluillansa eli muilla

kirjoituksilla ilmi saatettua mietteensä samasta asiasta.

Kokeita suomalaisessa laulannassa · 第 33 / 33 题