Saksalainen _Vossilta_ laadittu alkaa: _Trochne deines Jammers
Thränen_; mite seuraava:
v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v
v/-- v, -- v, v/--
v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v
v/-- v, -- v, v/--
v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v
v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v
v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v
v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v
Laulumittoihin jakauminen:
Liha -- kaikki -- lanki- -- aapi
Lailla -- kukka- -- sen,
Neito- -- selta -- tempo- -- aapi
Surma -- sulha- -- sen,
Iki -- vanhal- -- ta- -- va- -- ransa,
Ime- -- vält' e- -- lättä- -- jänsä;
Viepi -- vihki- -- mäisil- -- tään
Neito- -- senkin -- yljäl- -- tään.
Emme voine kieltää, että jaksoissa:
Tieto, taito tarkoittapi
Täyellisyyteen,
Tuonne mielemme palapi
Pysyväisyyteen;
sanat _täyellisyyteen, pysyväisyyteen_ kuuluvat kankiasti,
kun ovatkin mitteen ohjetta vastoin, koska edellisessä sanassa
tavuen arvot ovat seuraavat: -- v/--, v --, --, ja jälellisessä:
v v, -- --, --, sen siaan kun kumpaisessakin pitäisi oleman:
v/-- v, -- v, v/--. Jälellistä emmä tok' arvaisi pahasti sointua
rikkovan, koska kaksike _äi_ siinä on pitkä-arvoinen, ja seuraava
_yy_ melkeinpä epä-arvoinen, jonka tähden sitä ei taita
kohdista'kaan, (k. edell.).
Jaksossa: _ahpa päivää autuasta_ tulee _ää_ sanassa _päivää_
lyhenemään seuraavan äänikkeen tähden (k. edellä, mitä ääniketten
huvennosta on sanottu). Seuraisiko joku kerakkeella alkava sana, niin
tok' ei sopisi'kaan sana _päivää_ koko tähän mittaan.