HERTTUATAR.
Se vieras meni, näytät tyynemmältä.
THEKLA.
Niin olen, äiti -- Sallikaa mun pian
levolle käydä Neubrunn seuranani.
Lepoa kaipaan.
HERTTUATAR.
Sitä saatkin, Thekla.
Rauhassa poistun, kun nyt isääs saatan
rauhoittaa.
THEKLA.
Hyvää yötä, rakas äiti!
(Hän lankee äidilleen kaulaan ja syleilee
häntä suuresti liikutettuna.)
HERTTUATAR.
Et vielä tyyni ole, tyttäreni.
Niin vapiset ja sydän kovin tykkii
omaani vasten.
THEKLA.
Uni kyllä sen
tyynnyttää -- Hyvää yötä, armas äiti!
(Kun hän irroittuu äitinsä sylistä, laskeutuu esirippu.)