1. "Hyvä miel'! Hyvä miel'!" ilakoi kardinaali.
2. "Vesi vie! Vesi vie!" ennusti kardinaali.
3. "Tuu liki! Tuu liki!" aneli kardinaali.
4. "Rakas niin! Rakas niin!" äänteli kardinaali.
5. "Kas siin'! Kas siin'!" luikkasi kardinaali.
Luettuna tämä luonnonelämän kuvaus saattanee yleisöllensä itsestään
selväksi, minkätähden rouva _Gene Sratton-Porterin_ tuotanto on
nyt otettu tekijän suosiollisella avulla järjestelmällisesti
suomennutettavaksi. Samalla ilmenee luonnolliseksi, että hänet ensin
esitellään nuorelle partioväelle toimitetussa lukemistosarjassa.
Aikalaisissamme ei ole monta henkisen työn edustajaa niin nopeaan ja
valtavaan menestykseen noussutta kuin tämä v. 1868 syntynyt amerikatar,
joka 18-vuotiaana meni kotiseudullaan Indianan valtiossa naimisiin
ja tähän päivään asti on elellyt samassa syrjäisessä ympäristössään.
Molemmat toiset kuuluisat amerikalaiset luonnonkuvaajat -- Seton ja
Roberts -- alottivat kirjailijauransa useita vuosia aikaisemmin,
mutta viime kehityksellään on rouva Stratton-Porter sivuuttanut
heidätkin yleisön suosiossa. Hänen teoksiansa on alkukielellä myyty
toistakymmentä miljoonaa kappaletta, ja käännöksinäkin niistä on
kaikkialla otettu useita painoksia.
Tämä kaikesta sielustaan luontoon eläytynyt lahjakas ja henkevä
nainen on myös taiteilijatar, hänkin, -- etevä valokuvaaja ja
piirustaja. Hänen enemmän kaunokirjallisiksi laaditut teoksensa,
varsinaiset yleisönromaaninsa, ilmestyvät alkuperäisessä kuvituksessaan
suomeksikin; suoranaisemmat luonnontieteelliset kuvaukset taasen
on järjestetty huokeahintaisempaan asuun "Partiolaisen kirjastoa"
varten. Koko tuotannon pohjana -- siitä asti kun "Kardinaalin
laulu" ensimäisenä ilmestyi v. 1902 -- on se elinikäinen innostunut
tutkistelu, jonka piiriksi kirjailijatar varhaisessa nuoruudessaan
omaksui Limberlostin rämealueen kotivaltionsa koilliskolkalla; sen
vaihtelevaa laatua hän kuvailee yksityiskohtaisesti "Limberlostin
yöperhosissa", johon suomalainen partioväki voi aikanaan tutustua.
Koko partioliike on vain yhtenä toiminnan tuloksena siitä yleisestä
suuresta herätevirtauksesta, joka sai alkunsa luonnontieteen
elpymisestä Darwinin järjestelmällisen elämäntyön perusteella.
Baden-Powellin järjestöaate liittyy mitä likeisimmin siihen uuteen
ymmärtäväiseen suhtautumiseen, joka viime aikoina on muodostunut
henkisesti jalostuvan ihmisen kannaksi muuhun luomakuntaan nähden.
Mutta rouva Stratton-Porterin pääasiallisesti luonnontieteellisetkin
kuvaukset saavuttavat suosiota kaiken kehittyneen yleisön taholla,
joskin ne on katsottu parhaiten soveltuviksi tähän erityiseen
valikoimaan; aikaihmisiksi varttuessaan nuoret partiolukijat taas
mielellään jatkanevat seurusteluansa tämän herttaisen oppaan parissa,
hänen valoisien, kauniiden romaaniensa välityksellä, jotka pelkästään
kaunokirjallisen tyylin kannalta arvostellen eivät ole taiteen
korkeimpia tuotteita, mutta sisällöllään avaavat ihasteltavaksi uuden
maailman.