Kaikkihan taas on kuin olla pitää
läikkyy laine, siemen itää.
Helpomp' ei hengitys olla vois!
Kelläpä nyt runon syytä ois --?
Katsella vain ja kuunnella vainen!
-- Kuiskii aamu hopeainen.
Kiertää lehtojen himmeät tiet:
tuttuna tulluthan taas, suvi, liet --
Tuoksahti tuuli ja läikähti laine:
vaivaas maksa ei runon maine!
Nurmeen nuokahti poika maan:
maa ja taivas ol' ennallaan!