Edelliset. Arvassalo (ainoastaan alussa). Kumpulainen.
_Kumpulainen_ (tulee Arvassalon kanssa). Mitä? Kaatunut?
_Arvassalo_ (kun isäntä pysähtyy). Minulla on jo kiire tanssitupaan!
Kenties saan —? (Kumpulainen nyökäyttää kohteliaasti päätään ja
Arvassalo menee.)
_Kumpulainen_. Oliko Sipi kaatumaisillaan? Mikä sinua vaivaa?
_Remes_. Olipa hyvä, että tulitte pitämään tytärtänne aisoissa —
_Sipi_. Hän vie hengen minulta —
_Remes_. Hän käyttäytyi minua kohtaan kuin näsäviisas poikaviikari —
_Sipi_. Siten uskollisuuteni palkitaan —
_Remes_. Minua ei ole siten kohdeltu kuunaan.
_Kumpulainen_. Mutta oletteko tulleet hulluiksi molemmat? Mitä kaikkea
te höpötätte yhteen suuhun? Marketta! Mitä sitten olet heille tehnyt?
_Marketta_. Minäkö, isä?
_Remes_. Ei, hänestä ei ole puhe, vaan Ainosta.
_Kumpulainen_. Ainosta! — No, miksette sitten puhu suutanne puhtaaksi?
Mistä häntä soimataan?
_Sipi_. Muistattehan, mitä vastasitte minulle eilen, kun sanoin, että
Aino oli mielitiettyni.
_Kumpulainen_. Sait jotakuinkin järkevän vastauksen.
_Sipi_. Totta tosiaan! Vastasitte: "Kernaasti minusta nähden!"
_Kumpulainen_. Jos tyttö sinuun taipuu.
_Sipi_ (itkusuin). Niin, mutta nyt hän ei taivu!
_Kumpulainen_. Sama se minusta nähden.
_Remes_ (Sipille). Kositko Ainoa?
_Sipi_- Jumala tietää, että kosin.
_Remes_. Ooho! — Niin hullu ei hän toki ole, että sinut ottaisi.
_Sipi_. Hullu? Mitä sillä tarkoitat?
_Kumpulainen_. No, no, rauha maahan! Sanokaa, mitä pahaa Aino on teille
tehnyt. (Remekselle.) Tehkää te ensin kanteenne.
REMES. Tein sen tyhmyyden, että pyysin häntä vaimokseni ja olin valmis
ottamaan hänet osalle kaikesta omaisuudestani.
_Kumpulainen_. Ja mitä hän vastasi?
_Remes_. Saatte antaa anteeksi, jollen muista hänen kaikkia
näsäviisaita sanojaan.
_Kumpulainen_. Nenäkkäintä kai oli, ettei hän huolinut teistä?
_Remes_. Niin juuri!
_Sipi_. No, sitä ei suinkaan voi ihmetellä.
_Remes_. Mitä sanot, Nauku-Matti?
_Kumpulainen_. No, no! Olettehan aivan kuin kukonpojat! Kuulkaapas
sananen: Kaksi koiraa ei voi sopia yhdestä luupalasta. Pakoittaa
en tyttöä tahdo. Voittehan molemmat näyttää hänelle parhaan puolen
housuistanne. Jompi kumpi teistä saa hänet; kumpiko, sen saa hän
päättää. Käykää nyt tanssitupaan ja viekää tyttö karkeloon. Pian kyllä
näen, kumpaako teistä hän paremmin sietää. Kumpi saa lyhyen tikun,
hän saa kolkuttaa toiseen oveen. Kyllä moinen tavara, kuin te, aina
kauppansa saa.
_Sipi_ (itkusuin). Mutta hänhän ei tahdo tanssia muiden kuin Eeron
kanssa.
_Kumpulainen_. Eeron! Kuivalaisen pojan! Ei, siitä leikistä ei tule
totta. Menkää nyt ja taivutelkaa tyttölasta, niin asia kyllä menee
latusilleen.
_Marketta_. Mihinkä sillä vieraalla herralla oli niin kiire?
_Kumpulainen_. Tanssihalu kutitti jalkopohjia! Varmaan tytöt pian ovat
pyörällä päästään.
_Marketta_. Minun pitää mennä Ainon luo. Ettekö tekin tule, isä?
Vieraat kaipaavat isäntää kamarissakin.
_Kumpulainen_. Tietysti tulen. Sen herran kanssa vain viivyin.
Kaukovieraille täytyy olla kohtelias. (Remekselle ja Sipille.) Ettekö
tekin tule mukana?
_Remes_. Heti. Tahdon ensin vähän puhua Sipin kanssa kahdenkesken.
_Kumpulainen_. Kuten tahdotte. Mutta pidelkää häntä hellävaroin. Hän ei
kestä paljoa. (Menee Marketan keralla.)