VI.

Ruusupensas kukkivainen

Olet Suomi, perhonasi

Liitäin luonas, kaunokainen,

Naulitsen mä tuoksuasi.

Vaan jos joskus, armaiseni,

Kelmentyisi kukkasesi

Kohta sydänhurmeheni

Vuodattaisin juurillesi.

Vuodattaisin riemuellen —

Elon nesteet tyynni saisit!

Turpeellasi kukoistellen,

Kauno, taasen tuoksuaisit.

Aatteet kauniit, luulot suuret! —

Pelkkää tuulen pieksämistä!

Paljonkohan pensaan juuret

Kostuis perhon hurmehista!

Runoja(#73743) · 第 85 / 130 题