Päivä nousee, koittarelta
Ruusut kohta kelmenee,
Viidassa jo siivekkäisen
Lauman laulut kaikuilee.
Niityn kukat kainostellen
Uinailuistaan heräjää,
Lammen tyyntä kuvastinta
Tuulonen jo röyheltää:
Hymyhuulin Liisa karjaa
Laitumelle saattelee,
Lehmät ammuu, härkä mylvii,
Karjan kellot kilisee.
Perttu kujan suussa yksin
Rallatellen laulelee,
Tuolle Liisa ohi mennen
Lempeästi myhäilee.
Hälle Perttu silmää iskee:
»AamU-muiskun annat kai?»
Ilkkuellen Liisa vastaa:
»Sulle muiskun! Vielä vai!» —
»Muisku mulle, muuten en mä
Sua päästä luotani! —»
Nopsana kuin tuulen henki
Liisa ohi kiitävi.
Lehmät ammuu, härkä mylvii,
Liisa yksin myhäjää.
Muiskutappa tällä erää
Perttu kujan suuhun jää. —