VANHAANPOIKAAN VERO.

No ny vasta kummia kuuluu ku meinathan panna vanhoollepoijille ja

kissiille klapu kaulahan!!

Niinku koirille verolappu rintahan, eli nirri pois! Täm'on kauhiaa!

Mitä pahaa vanhatpoijat on tehny, jotta niitä tällä lailla ruvethan

sakottamhan ja räknäämähän kissien kans samhan luakkahan? Eikö siin'oo

kyllä, jotta niitä ahristaa ja vainuaa vanhatpiijat joka pualelta ja

koittavat surenkuappia kaivaa?

Vai viälä ny erityyne vero vanhoollepoijille siitä hyvästä, ku ne

koittaa kunniallisesti ja nuhteettomasti vajeltaa?

Tällääne katala ajatus on voinu syntyä vain kateuresta ja halusta

saattaa toisekki samahan karotuksehen, ku itte on joutunu. Elikkä sitte

täss on vanhaanpiikaan sormet pelis. Meinaavat vetää oikee isoon rysän

ja pakottaa vanhatpoijat vängällä naimhan.

Mihnä on oikeus ja lain turva?

Mettän peroollaki on rauhootus-aikansa, mutta nyt meinathan

vanhatpoijat julistaa lainsuojan ulkopualelle, n'otta poliisit saavat

niitä ampua mihnä vai rookaavat niinku kulkukoiria, jos ei niil'oo

verolappua kaulas.

Täm'on kauhiaa vääryyttä!

Ihmisiähän n'oon toki vanhatpoijakki, eikä mitää mettäneläviä, joita

sillä lailla saa jahrata.

Veronsa n'oon aina maksanhet siinä ku muukki miähet, mutta nyt niitä

ruvethan sakottamhan ja linnahan viämähän, jos eivät jaksa lunastaa

veroklapua kaulahansa.

Kunniallinen vanhanpoijan elämä julistethan siis rikolliseksi,

ja siitä voi menettää äänioikeutensakki. Pitääshän toki ihmisten

ymmärtää, jottei kaikille passaa akka. Se tuloo tyyrihiksi muutoonkin

vanhanpoijan elämä, viälä täs ny akkasakkoja maksamhan.

Kuka vastaa seurauksista, kysyn mä, jos vanhatpoijat pannahan vängällä

naimisihin? Se ei oo silloon ainakaa niiren syy, jos n'oon yhtä

mahrottomia ku ennenki.

Jos ny kumminki vanhoollepoijille erityyne vero pannahan siitä hyvästä,

jottei niiren trenkää ottaa akkaa, nii se vero pitää mun miälestäni

tulla ainaki tekressiiviseksi eli asteettaan alenevaksi rumhinvoimien

ja iän mukhan. Reumatismi ja vattakatarri on otettava huamiohon, mutta

kaljupääsyyrestä älköön verohelpootusta tyännettäkö, sillä se ei oo

mikään syy. Päinvastoon, kaljupäille saa panna kolme markkaa lisää,

siitä hyvästä, ku ei akka saa niitä tukistetuksi.

Vanhanpoijan verua ruvethan räknäämähän vissihin 30 vuaresta. Sen

ikääsille sitä verua sopiikin lyärä nii friskisti, jotta vissisti

lähtööväkki korvat luimus heti akkamettähän. Mutta vanhemmille on

myännettävä helpootusta sitä mukaa ku vuaret lisääntyy ja voimat

vähenöö. Ja ku vanhapoika on uskollisesti maksanu akattomuusveruansa

60 vuaren ikähän, niin sen raukan pitää jo päästä rauhaan, vapauttaa

verosta ja ripustaa vapaurenristi kaulahan.

Sen se on silloon hyvin ansaannu.

Mistä tämä pahanilkiys ja viha vanhojapoikia kohtahan oikee johtuu?

Eikö n'oo koittanhet olla ja elää ihmiskunnalle oikee esimerkiksi

ja kaunistukseksi? Onko koskaa kuultu vanhaanpoikaan pahaa sanaa

naisista sanonehen? Jos nainehekki miähet olsivat nii ystävällisiä ja

huamaavaasia naisille ku vanhatpoijat, nii avioliitto olis kaikille

paratiisi. Vanhatpoijat ovat ensimmääsiä aina puallustamhan naisten

vapautta.

Muutoonkin on vanhatpoijat erityysesti naisten suasios. Aivan niinku

kissikki, joiren kans ne ny joutuuvat klapuniekooksi.

Miksei naiset nouse puallustamhan lemmikkiänsä tätä vääryyttä vastahan?

Kaikki se hyvä ja kaunis mitä voirahan sanua kissiistä, kuuluu myös

vanhoollepoijille.

Esimerkiksi:

Kissi on kaunis elään. Niin on vanhapoikakin. Kissiistä tykkää kaikki

naiset ja siloottaavat niiren selkää. Niin myäs vanhaanpoikaan.

Kiitokseksi nostaa kissi korkialle häntää. Niin teköövät vanhatpoijakki.

Kissi on viisas elään. Niin on vanhapoikaki. Kissi ei koskaan maista,

ennenku se haistaa. Ja se on viisahasti tehty. Mutta vanhapoika ei

haista eikä maista. S'oon viälä viisaheet.

Kissi on rauhalline elään. Nii on vanhapoikaki. Moni nainen pelkää

kissiä, mutta vanhaapoikaa ei ykskää. Se ei tee kellekkää pahaa.

Ja varkaureksi ei voi sanua sitä, jos joskus rookathan toiskan

kissi krannin maittilakupista. Sillä n'oon erehtyvääsiä niinku

vanhatpoijakki. Mutta tapanansa n'ei sitä pirä. S'oon vissi se.

Kissi on puhras elään. Niin on vanhapoikaki puhras ja purkis ku nualtu

lusikka. Kissi ei asto koskaa tassuansa kurahan. Eikä oo oikiaa

vanhaapoikaa koskaa rapakosta rookattu, vaikk' olis joskus sinne

puronnukki.

Kissi on sähkööne elään. Niin on vanhapoikaki. Jos sen turkkia pimees

siloottaa, nii se sätii ja hehkuu ku valkia. Jos että usko, nii

koittakaa. Mutta vastakarvahan ei saa vetää.

Kissi näköö pimiäs. Niin teköö vanhatpoijakki. Ja sitä varte niitä

rookathanki useen pimiäs kulkeella.

Kissi on sitkiähenkinen. Ja niin on vanhatpoijakki. Monta kertaa on

hirttonuara jo ollu vanhanpoijan niinku kissinki kaulan ympärillä

ja lujaa kinnattu, mutta henkiä ei oo irti saatu. Niinki lujaa on

vanhojapoikia rinnoosta rynkytetty, jotta knapit piraannu, muttei

sittekää!

Jos vanhatpoijat nyt hävitethän, nii pitääs toki ajatella niitä orpoja

lapsukaisia, jokka — — jaa jaa tuata...

Sekaherelmiä: Eteläpohjalaisia murrejuttuja · 第 29 / 29 题