Niin herkkä kuin haavan lehti
On tuulien suukkosille,
Niin herkkä ja altis on mieleni mun
Myös tuntehen tuulosille.
Niin täynnä kuin syys-yön taivas
On tähtien kehriä noita,
Niin täysi ja kirjava syömmeni myös
Utuheikkoja on unelmoita.
Kuin pyörivi pyörteessä kaarna,
Ei nielua virran se vältä --
Niin maailman pyörteessä häilyn mä myös,
En kuilua kuoleman vältä.
1893.