224. Itken kurja kulkuani.

En itke ison hyvyyttä,

Enkä äitin armautta,

Vaan itken isoni maita,

Maita maammoni murajan;

Itken veikon valkamia,

Siskon siltoja paheksin.

Tuota itken tuon ikäni,

Kun olen kurja kulkusassa,

Raukka rannan juoksennassa,

Vaivainen vaeltamassa.

Sain ma kurja kulkemahan,

Raukka rannat kiertämähän,

Vaivainen vaeltamahan;

Jouvuin kylmähän kylähän,

Rautaisehen rahva'asen--

Lapset raukan rannikolla,

Keion mieron kierrännässä,

Vaivaisen kylävarassa.

Tuulet kurjalla tupana,

Saunana vesisatehet;

Mont' on tuulta tuulevata,

Monta saapoa saetta,

Päälle lapsen armottoman,

Vaattoman vaimon päälle,

Näillä ouoilla ovilla,

Kyläsillä kynnyksillä.

Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä · 第 507 / 719 题