167. Pitäminen päätynyttä.

Piteä minun pitävi,

Piteä piloisen piian,

Mi on päätynyt minulle,

Ku on käynynnä kätehen;

Pitäminen päätynyttä,

Saatua syleleminen.

Enkä appia surisi,

En kovin anoppiani,

Vaikk' ois karhu kartanolla,

Elikkä susi supussa;

Aina aikahan tulisin,

Aikahan tuletteleisin,

Kun oisi miesi mielehinen

Sulhoni sulosanainen--

Kun sulho hyvin pitäisi,

Aina illoilla kysyisi:

"Missä vierit minun vereni,

Hyllysit hyvä lihani,

Jäseneni järkähtelit?"

Tahi kun aamuilla sanoisi:

"Minne liikut lintuseni,

Siirryt sinisorsaseni,

Matelehat marjaseni,

Vaapukkaiseni vaellat?"

Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä · 第 450 / 719 题