132. Erotus jauhinkivillä.

Annettihin aikoinani

Juoa juossehen hevosen,

Appoa ajetun ruunan,

Syöä neien jauhanehen.

Jauhoin mie ison kiveä,

Kun lehtiä lennätellen;

Väännän vierasta kiveä,

Kun on vuorta vieretellen.

Mitäpä kilkkaset kivonen,

Mitä vuori voivottelet,

Alla ainoan käteni,

Alla pienen peukaloni--

Jalompaako jauhajata,

Killimpätä kiskojata?

Et sä kilkkase kivonen,

Etkä vuori voivottele,

Kun tämä kana katovi,

Pieni lintu liikahtavi--

Kun ma kuolen kuulu piika,

Riutunen tytär ritunen.

Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä · 第 414 / 719 题