130. Toinen ei tunne toisen huolta.

Eipä tieä toinen toista,

Tunne ei toinen toisen huolta;

Eipä tieä yksikänä,

Arvoa yheksänkänä,

Tämän pääskyn päänsisusta,

Tämän allin mielaloa,

Mitä mielessä makaavi,

Aivossa asuelevi.

Kylä kyllinki sanovi,

Naapuri naputtelevi,

Elävän minun ilossa,

Riemussa remuelevan--

Ikävät minun iloni,

Riemut ratki raskahia.

Usein minun utuisen,

Usein utuisen lapsen,

Itku silmäni sitovi,

Huoli pääni harjoavi,

Kaiho pääni palmikoivi--

Ei ison sininen silkki,

Ei emori käet kätyiset,

Veranlisti veikon tuoma.

Usein minun utuisen,

Usein utuisen lapsen,

Mieli tervoa tekevi,

Syän syttä keittelevi;

Itku on iltalaulunani,

Aamuvirtenä valitus.

Usein minun utuisen,

Usein utuisen lapsen,

Huoli hurstille tulevi,

Varu vaattehuisilleni,

Mure muille vuotehille.

Uni ei tule usein

Minun hoikan hurstilleni,

Varullisen vaipan alle;

Eipä se uni lähene

Huolellisen huonehesen,

Kaihollisen kartanohon,

Murehellisen majahan.

Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä · 第 412 / 719 题