107. Ei tytär jokehen jona.

Soutaisin isoni purtta,

Kun lehteä lennätellen,

Souan vierasta venettä,

Veän kun vesi-hakoa;

Vesi vie vähän väkeni,

Aalto armahan ikäni,

Tuuli tukkani repivi,

Muun muovon vihuri viepi.

Tule tuuli, paista päivä,

Laske lasta irrallehen;

Ota minua orjuuesta,

Päästä palkan piikuuesta,

Vaikka vierisin vetehen,

Kaatuisin kalajokehen,

Sisareksi siikasille,

Veikoksi ve'en kaloille--

Siiat silmäni pesisi,

Hauit pääni harjoaisi.

Vaan kun kuolen kuulu piika,

Riutunen tytär ritunen;

Kukapas sitte kullalleni,

Kenpä kielilinnulleni,

Puun saapi, halon hakevi,

Ve'en rannalta vetävi?--

Ken pesi pyhäiset pyykit,

Arkipaiat ompelevi,

Nästykit näpertelevi,

Viepi ne vesikivelle,

Alle kartun kantelevi,

Sotkuhun sovittelevi?

Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä · 第 389 / 719 题