100. Vierin vierahan varalle.

Olin mie ison koissa,

Veikon kaunon kartanossa,

Olin kun omena-marja,

Tahi kun mansikka mäellä;

Nyt on tullut turmiolle,

Tammanna tavattomaksi.

Vei ensin emoni surma,

Sitte tauti taaton tappoi,

Vesi veljeni hukutti;

Jäin minä ve'en varahan,

Tulin tuulen turvan alle.

Ei paha ve'en varassa,

Eikä tuulen turvan alla;

Pah' on vierahan varassa,

Tunnottaman turvan alla.

Tulin mie tähän talohon,

Tulin kun tulikipuna;

Vierin vierahan varahan,

Vierin kun vesipisara;

Äkättihin äiä syövän,

Tiettihin vähä tekevän,

Varattiin varastavani,

Ei varahin nousevani.

Kyllä kuulin mieki kurja

Lemmon linnun laulavaksi,

Kuulin, kuinka kukko lauloi,

Ilotsi isännän lintu;

Vaan en voine vuolas nosta,

Enkä haikia havata,

Kullaki kukon sanalla,

Linnun laajan laulannalla.--

Voi sinua kurja kukko,

Haikia havukan ruoka,

Kun sa niin varahin laulat,

Allittelet aikaisehen

Et sä silloin laajoin laula,

Et alota aikaisehen,

Kun sa vieähän viluhun,

Paiskatahan pakkasehen.

Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä · 第 382 / 719 题