201. Avullinen kurki.

Etpä tieä, minkä löysin--

Löysinpä omenamarjan;

Etpä tieä, kunne kätkin--

Riihen päälle rikkasihin,

Saunan päälle sammalihin.

Tuli kukko kuopimahan,

Kanan lapsi kaapimahan;

Tästä kukko tapettihin,

Kanan lapsi kaltattihin,

Mulle villat annettihin.

Mie vanutin vaipakseni,

Kuoin villat kuotokseni,

Huperoitsin huovakseni,

Huovat revin rievuikseni.

Läksin suolle sotkuilleni,

Leveille letkuilleni;

Sormus kultainen kulahti

Vasemesta sormestani.

Laitoin piiat etsimähän,

Piiat etsi värttinätä;

Laitoin rengit etsimähän,

Rengit etsi kirvesvartta,

Läksin itse etsimähän,

Löysin kuren kyntämästä,

Vaivaisen vakoamasta.

Kurki kielelle paneksen:

"Annas aikoa vähäsen,

Siksikun munani muutan,

Laajat lapseni latelen."

Otin kuren olalleni,

Seivässäären selkähäni,

Tuota kannoin ja hikosin,

Kannoin saunan karsinahan;

Talvet piimällä pitelin,

Kesät voilla kestittelin.

Panin tynnärin olutta,

Puolentoista puolikkoa,

Kutsuin pipit, kutsuin papit,

Valitsin parahat vallat,

Suuren lintuni lihoille,

Kuren kuntopeiahille.

Kurki kielelle paneksen:

"Elä sie tapa minua;

Apuna minä olisin,

Jalkapuolla jauhajana,

Käsipuolla käskyläisnä,

Siivin sillat pyyhkimässä,

Lattiat lakasemassa,

Kynsin pellot kyntämässä,

Varpahin vakoamassa,

Nokan vettä noutamassa,

Purston puut vetelemässä."

Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä · 第 242 / 719 题