61. Vähä ilo emottomalle käestä.

Käki kukkui kuusikossa,

Käki kukkui, lintu lauloi,

Kukkui muien kuultavaksi,

Autuallisten iloksi,

Ei minulle milloinkana,

Ei kuku ajasta siitä,

Kun kerran emoni kuoli,

Kaatui kaunis kantajani.

Elköhön emoton lapsi,

Elköhön sinä ikänä,

Kauan kuunnelko käkeä

Päivän puolelta mäkeä:

Kun käki kukahtelevi,

Niin syän sykähtelevi,

Syän syttyvi tulelle,

Pää palolle paukahtavi.

Elköhön emoton lapsi,

Elköhön sinä ikänä,

Kuunnelko kevätkäkeä

Pohjan puolelta mäkeä

Itku silmähän tulevi,

Veet poskille valuvi,

Heriämmät hernet-aarta,

Paksummat pavunjyveä;

Kyynärän ikä kuluvi,

Vaaksan varsi vanhenevi,

Kuultua kevätkäkösen.

Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä · 第 100 / 719 题