20. Paljo on tikalla huolta.

Enpä tuota tieäkänä,

Tieäkänä, tunnekana,

Kuta laulaisin lajia,

Kuta syytä syyättäisin;

Joko teen tikasta virren,

Pakinan tikan pojasta.

Paljo on tikalla huolta,

Ja paljo tikan pojalla,

Syömisistä, juomisista,

Henkensä pitämisestä.

Noin tiesin tikan sanovan,

Kuulin kurjan kuikuttavan:

"Enpä tieä tikka rukka,

Kuta tammea takonen,

Kuta kuusta kolkuttanen,

Kuhun kulkenen salohon:

Tuolla ois enempi puita,

Tuolla äiä pökkelöitä,

Tuolla toukkia paremmin."

Noin tiesin tikan sanovan,

Kuulin kurjan kuikuttavan:

"Enpä tieä tikka rukka,

Minne mennä, kunne käyä,

Kunne kuitenki osata.

Istun tässä illan kaiken

Karjalaisen kannon päässä,

Ei syötetty, ei juotettu,

Eikä toiste toivotettu,

Eikä ennistä kysytty;

Päivän päätäni kivisti,

Viikon väänti vatsoani.

Sat' oli miestä Salliloa,

Tuhat miestä Tulliloa,

Ei ken pöytähän panisi,

Lautahan las'etteleisi."

Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä · 第 59 / 719 题