Gottfried Fischer. — Käsikirjoitus (mielenkiintoinen etenkin
Beethovenin lapsuusajan tuntemiseksi. — Fischer, joka kuoli Bonnissa
1864, omisti sen talon, jossa Beethovenit kahden miespolven aikana
asuivat. Hän ja hänen sisarensa Caecilia tunsivat Beethovenin
läheisesti lapsena ja panivat paperille muistelmansa, jotka ovat
erittäin arvokkaita, kunhan niitä vain käyttää hiukan harkiten.) —
Käsikirjoitus on säilytettävänä Beethoven-talossa Bonnissa. Deiters
(ks. etempänä) on julkaissut niistä otteita.
F.G. Wegeler und Ferdinand Ries. — Biographische Notizen über
Ludwig van Beethoven (erityisesti arvokas hänen elämänsä alkupuolen
tuntemiselle). 1838, Coblentz.
Ludwig Nohl. — Eine stille Liebe zu Beethoven. 1857, Berlin. (Julkaisu
Fanny Giannatasio del Rion päiväkirjasta, joka tunsi Beethovenin ja
rakasti häntä, noin v:lta 1816.)
Anton Schindler. — Beethovens Biographie, 1840.
Anton Schindler. — Beethoven in Paris. 1842, Münster.
Gerhard von Breuning. — Aus dem Schwarzspanierhause. 1874.
(Schwarzspanierhaus on se talo Wienissä, jossa Beethoven kuoli. Se on
purettu talvella 1903.)
Moscheles. — The life of Beethoven. 2 nid. 1841, Lontoo.
Alexander Wheelock Thayer (Hermann Deitersin englanninkielestä
saksantama ja jatkama, myöhemmin Hugo Riemannin täydentämä). — Ludwig
van Beethovens Leben. 5 nid., 1908.
Teos on aloitettu 1866; työn loppuunsaattamisen keskeytti tekijän
kuolema 1897 Triestissä, jossa hän oli Yhdysvaltain konsulina; hän
ehti kuvailla Beethovenin elämää vuoteen 1816. — Deiters otti työn
jatkaakseen, mutta hänkin kuoli v. 1907, ennenkuin ehti julkaista
toista nidosta. H. Riemann lopetti teoksen, käyttäen hyväkseen
Deitersin keräämää aineistoa. — Se on monessa suhteessa merkittävin
teos Beethovenista.
Ludwig Nohl. — Beethovens Leben. 1864— 1877. 4 nid.
Ludwig Nohl. — Beethoven nach den Schilderungen seiner Zeitgenossen.
Stuttgart.
A.B. Marx. — L. van Beethovens Leben und Schaffen. 1863. 2 nid. V
painos, G. Behncken uudistama, 1902, Berlin.
Victor Wilder. — Beethoven, sa vie et son oeuvre. 1883.
Mariam Tenger. — Beethovens unsterbliche Geliebte. 1890.
Tämän kirjan historiallisesta tosiperäisyydestä on silloin tällöin
kiistelty. Mariam Tenger oli Theresen uskottu ystävä tämän viimeisinä
elinvuosina. On todennäköistä että Therese, silloin jo ijäkäs, saattoi
tahtomattaan ihannoida muistelmiaan; kertomusten oleellinen sisällys on
kuitenkin osoittautunut todenperäiseksi.
A. Ehrhard. — Franz Grillparzer. 1900.
Theodor von Frimmel. — Ludwig van Beethoven (julkaisusarjassa Berühmte
Musiker). 1901. Berlin.
Jean Chantavoine. — Beethoven, 1907.
D:r Alfred Chr. Kalischer. — Beethoven und seine Zeitgenossen. Beiträge
zur Geschichte des Künstlers und Menschen. 4 nid., 1910.
Erittäin mieltäkiinnittävä kokoelma todistuskappaleita, jotka
valaisevat Beethovenin suhdetta kaikkiin hänen ystäviinsä ja
ystävättäriinsä. Ne antavat osittain uuden kuvan Beethovenin
psykologiasta.