KRISTIAN. On turhaa rukoilla. (Viittaa sotilaille.) Tuo mies
mestauslavalle!
GAD (kohoten kiivaasti). Minä! Minä en rukoile sinua, tyranni!
(Katselee hurjasti ympärilleen ja tempaa pöydältä tikarin, jota
tarkastaa.) Grenin! Rehellisen ruotsalaisen rauta. Se kostakoon
rikokseni, eivätkä tanskalaiset koirat! (Paiskaa tikarin rintaansa.)
KRISTIAN (vimmassa). Estäkää! Hirttäkää!