Meedialaiset ja persialaiset.
Indoeurooppalaisten alkukoti.
Meedialaiset ja persialaiset.
Aigeialainen kulttuuri.
Kreetta, sivistyksen silta.
Taru Theseuksesta ja hänen pääsystään labyrinttiin.
Mykeneläinen sivistys.
Maailmanliikenne kreettalais-mykeneläisellä ajalla.
Aigeialaisen kulttuurin häviö.
Helleenien tarukausi. Patriarkallisen kuningaskunnan aika.
Sivistyksen ahjo siirtyy Vähään-Aasiaan.
Troian sota.
Satu Odysseuksen harharetkistä.
Homeros ja homerolainen kysymys.
Ensimmäinen talonpoikaisrunoilija.
Elämä Homeroksen ja Hesiodoksen aikoina.
Helleenien jumal'usko.
Delphoin oraakkeli.
Olympia ja olympialaiset kisat.
Taloudellisia ja yhteiskunnallisia mullistuksia.
Kreikan niemimaan talonpoikaisväestö kehittyy merenkulkijoiksi.
Toinen kreikkalainen uudisasutus.
Taru argonauttien retkestä.
Hajanainen, mutta valtiollisesti valveutunut kansa.
Kuningaskunnasta ylimysvaltaiseksi tasavallaksi.
Spartta, järkkymättömän valtiomuodon yhteiskunta.
Ateena, poliittisten mullistusten kaupunki.
Joonialainen kulttuuri, lyriikka ja filosofia.
Filosofian synty.
Kreikkalaisen lyriikan loistoaika.
Laulurunous ja filosofia.
Ensimmäinen suuri voimainmittely idän ja lännen välillä.
Helleenien vapaustaistelu.
Attikalais-delolainen liitto.
Helleenit ryhtyvät hyökkäämään persialaisia vastaan
Ateenan hegemonian aikana.
Perikleen onnellinen aikakausi.
Perikleen Ateena.
Murhenäytelmän ensimmäinen suuruudenaika.
Veljessota.
»Kolmikymmenvuotinen rauha», joka olikin vain viisitoistavuotinen.
Toinen peloponnesolaissota.
Kolmas peloponnesolaissota.
Tässä osassa minulla on ollut etu saada esitykseni tarkastajana
käyttää »Meedialaiset ja persialaiset» jaksossa dosentti H.S.
Nybergiä ja koko muussa osassa professori Ernst Nachmansonia. Sen
lisäksi on jakson »Aigeialainen kulttuuri» tarkastanut muinaistutkija
fil.toht. Otto Frödin, varsinkin Asinen kaivausten esityksen, sekä
fil.toht. Arthur Norden, joka myöskin — erityisesti silmällä pitäen
arkeologisia kysymyksiä — on läpikäynyt jaksot »Helleenien taruaika»
ja »Taloudellisia ja yhteiskunnallisia mullistuksia » Kappaleen
»Filosofian alku» on tarkastanut myöskin fil.toht. Alf Ahlberg.
Monista näiltä tarkastajilta saamistani arvokkaista neuvoista ja
opastuksista esitän heille kaikille sydämellisen kiitokseni.
Danderyd, marraskuussa 1927.
_Carl Grimberg_.
Alkusanansa lopussa kirjoittaja puolustaa tapaansa käyttää
kreikkalaisista nimistä latinalaismallista muotoa. Tätä menettelyä ei
suomennoksessa kumminkaan ole seurattu, vaan on pääpiirtein omaksuttu
suuren Maailmanhistoriamme kirjoitustapa yrittäen välttää sen eräitä
epäjohdonmukaisuuksia. — Nimien ensimmäistä kertaa esiintyessä on
yleensä merkitty tavujen kesto siten, että yllä oleva viiva osoittaa
pituutta, kaari lyhyyttä, samoin myös paino. Näin on menetelty
varsinkin sellaisissa tapauksissa, missä väärä ääntäminen on meillä
vakiintunut.
Homeros-suomennokset ovat Mannisen, Sophokleen Antigonekäännökset
Kaarlo Koskimiehen, muulloin on suomentaja kussakin kohdin mainittu
erikseen.
»Jokamiehen» historiassa olen pitänyt tarpeellisena lukuisia selittäviä
alahuomautuksia.
Turussa, toukok. 26 p:nä 1929.
_Weikko Pakarinen_.